Terveydenhuollon lähijohtajien kokemuksia ISO 9001 -standardin mukaisesta laadunhallintajärjestelmästä
Nikander, Krista (2023)
Nikander, Krista
2023
Hoitotieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Nursing Science
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306026471
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306026471
Tiivistelmä
Terveydenhuollon toiminnan tulee olla laadukasta, asianmukaisesti toteutettua ja turvallista. Lain mukaan organisaatiolla tulee olla laadunhallinnasta suunnitelma. ISO 9001 -standardi on maailman tunnetuin työkalu laadunhallintajärjestelmän rakentamiseen ja kehittämiseen. ISO 9001 -standardin mukaisen laadunhallintajärjestelmän käytön hyötyjä ovat esimerkiksi prosessien tunnistaminen, kustannustehokkuus, jatkuva kehittyminen sekä hoidon laadun ja potilasturvallisuuden parantuminen. Laadunhallinnan jalkauttaminen organisaatioon toimintaan edellyttää johdon ja lähijohtajien sitoutumista, koko työyhteisön osallistumista sekä osaavaa laatujohtamista koko organisaatiossa. ISO 9001 -standardin mukaisen laadunhallintajärjestelmän käyttö koko organisaatiossa ja lähijohtajan työssä on yksi keino vastata jatkuvaan terveydenhuollon kehittymiseen ja muutokseen. Yhtenä laadunhallinnan tehtävänä on kommunikaation parantaminen johtajien ja työntekijöiden välillä. Mitä paremmin työntekijöillä on tuntemusta laadunhallinnasta, sitä paremmin he pystyvät edistämään organisaation tavoitteita.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lähijohtajien kokemuksia ISO 9001 -standardin mukaisen laadunhallintajärjestelmän käytöstä sekä laadunhallinnan periaatteista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten lähijohtajat hyödyntävät ISO 9001 -standardin mukaan kehitettyä laadunhallintajärjestelmää työssään sekä miten laadunhallintajärjestelmä näkyi koko organisaation tasolla.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin terveydenhuollossa työskenteleviltä lähijohtajilta kahdesta eri organisaatiosta syksyllä 2022. Tutkimukseen haastateltiin 11 lähijohtajaa, jotka työskentelivät yksityisessä terveydenhuollossa. Aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta ja toinen tutkimuskysymys analysoitiin deduktiivisesti eli teorialähtöisesti.
Tuloksena syntyi kuvaus lähijohtajien kokemuksesta ISO 9001 -standardin mukaisesta laadunhallintajärjestelmästä sekä laadunhallinnan periaatteista. Lähijohtajien kokemuksen mukaan ISO 9001 -standardin mukainen laadunhallintajärjestelmä ohjasi lähijohtajan käytännön työtä ja se sai toiminnan tuntumaan laadukkaalta, vaikka tietoisuus ISO 9001 -standardista vaihteli. ISO 9001 -standardi näkyi organisaation toiminnassa sekä auditoinnit nähtiin kuuluvan osaksi laadukasta toimintaa. Kokemukset laadunhallinnan periaatteista sisälsi kokemukset asiakaskeskeisyydestä, johtajuudesta, ihmisten täysipainoisesta osallistumisesta, prosessimaisesta toimintatavasta, parantamisesta, näyttöön perustuvasta päätöksenteosta sekä suhteiden hallinnasta.
Tutkimuksen tulokset tuottivat uutta tietoa lähijohtajien työn kannalta. Lähijohtajat pitivät laadukkaan työn tekemistä tärkeänä ja he kokivat ISO 9001 -standardista olevan apua laadukkaassa työskentelyssä sekä sen kehittämisessä. Laadukasta toimintatapaa sekä asiakaskeskeisyyttä pidettiin yhtenä yksityisen terveydenhuollon vetovoimatekijöistä. Prosessimainen toimintamalli ja näyttöön perustuva päätöksenteko tunnistettiin osittain heikosti ja näiden kahden tekijän huomioiminen lähijohtajan työssä ja perehdytyksessä kaipaisi lisää huomiota. Terveydenhuollon johtamista kritisoidaan laajalti etenkin julkisessa terveydenhuollossa. ISO 9001 -standardia voisi käyttää apuna johtamisen kehittämiseen, terveydenhuollon vetovoiman lisäämiseen ja sitä kautta hoitajapulan lieventämiseen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lähijohtajien kokemuksia ISO 9001 -standardin mukaisen laadunhallintajärjestelmän käytöstä sekä laadunhallinnan periaatteista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten lähijohtajat hyödyntävät ISO 9001 -standardin mukaan kehitettyä laadunhallintajärjestelmää työssään sekä miten laadunhallintajärjestelmä näkyi koko organisaation tasolla.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin terveydenhuollossa työskenteleviltä lähijohtajilta kahdesta eri organisaatiosta syksyllä 2022. Tutkimukseen haastateltiin 11 lähijohtajaa, jotka työskentelivät yksityisessä terveydenhuollossa. Aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta ja toinen tutkimuskysymys analysoitiin deduktiivisesti eli teorialähtöisesti.
Tuloksena syntyi kuvaus lähijohtajien kokemuksesta ISO 9001 -standardin mukaisesta laadunhallintajärjestelmästä sekä laadunhallinnan periaatteista. Lähijohtajien kokemuksen mukaan ISO 9001 -standardin mukainen laadunhallintajärjestelmä ohjasi lähijohtajan käytännön työtä ja se sai toiminnan tuntumaan laadukkaalta, vaikka tietoisuus ISO 9001 -standardista vaihteli. ISO 9001 -standardi näkyi organisaation toiminnassa sekä auditoinnit nähtiin kuuluvan osaksi laadukasta toimintaa. Kokemukset laadunhallinnan periaatteista sisälsi kokemukset asiakaskeskeisyydestä, johtajuudesta, ihmisten täysipainoisesta osallistumisesta, prosessimaisesta toimintatavasta, parantamisesta, näyttöön perustuvasta päätöksenteosta sekä suhteiden hallinnasta.
Tutkimuksen tulokset tuottivat uutta tietoa lähijohtajien työn kannalta. Lähijohtajat pitivät laadukkaan työn tekemistä tärkeänä ja he kokivat ISO 9001 -standardista olevan apua laadukkaassa työskentelyssä sekä sen kehittämisessä. Laadukasta toimintatapaa sekä asiakaskeskeisyyttä pidettiin yhtenä yksityisen terveydenhuollon vetovoimatekijöistä. Prosessimainen toimintamalli ja näyttöön perustuva päätöksenteko tunnistettiin osittain heikosti ja näiden kahden tekijän huomioiminen lähijohtajan työssä ja perehdytyksessä kaipaisi lisää huomiota. Terveydenhuollon johtamista kritisoidaan laajalti etenkin julkisessa terveydenhuollossa. ISO 9001 -standardia voisi käyttää apuna johtamisen kehittämiseen, terveydenhuollon vetovoiman lisäämiseen ja sitä kautta hoitajapulan lieventämiseen.