Kuntien kestävyyden edistäminen ja toimeenpano strategisen johtamisen näkökulmasta : Tarkastelu talous-, rahoitus- ja toimialajohtajien tulkinnoista
Yrjölä, Katri (2023)
Yrjölä, Katri
2023
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306026424
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306026424
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kuntien kestävyyden edistämistä ja johtamista strategisen johtamisen näkökulmasta. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten strategisen tason kestävyystavoitteet operationalisoidaan osaksi kunnan toimintaa. Tutkielma on toteutettu yhteistyössä Kestävän kuntatalouden tietopohja – nyt ja tulevaisuudessa -tutkimushankkeen kanssa. Tutkimuksen kohderyhmänä toimivat Suomen 25 suurimman kunnan joukkoon kuuluvien talous-, rahoitus- ja toimialajohtajat.
Pro gradu -tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla osana Kestävän kuntatalouden tietopohja – nyt ja tulevaisuudessa -tutkimushankkeen kanssa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu kestävän kehityksen määrittelyn ja strategisen johtamisen tutkimuskirjallisuuden ympärille. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan erityisesti sitä, millainen keino strateginen johtaminen on kestävän kehityksen edistämisessä.
Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat, että kuntien kestävyyden edistämiseen ja johtamiseen vaikuttavat monenlaiset näkökulmat, kuten kunnan toimintaympäristö ja -kulttuuri, johdon ennakoiva ohjaus ja tavoitteenasettelu, talousarvion merkitys strategisten kestävyystavoitteiden toimeenpanijana, tieto pitkän ajan päätöksenteossa sekä kunnan sisäinen työnjako ja organisaatiorakenteet. Strategisten kestävyystavoitteiden operationalisoinnin osalta tutkimustuloksissa havaittiin, että kunnan strategian vaikutus strategisten kestävyystavoitteiden operationalisointiin riippuu suurelta osin siitä, onko strategia konkretisoitavissa erilaisiksi toimeenpano-ohjelmiksi.
Keskeisinä johtopäätöksinä tutkimuksessa todetaan, että strategisen johtamisen näkökulma heijastuu kuntien kestävyyden edistämiseen ja johtamiseen toimintaympäristön pitkän aikavälin seuraamisen sekä tietoon perustuvan päätöksenteon kautta. Myös strategiaprosessiin liittyvä resurssien riittävyyden arviointi nousi tutkimuksessa esiin talousarvion roolin kautta. Lisäksi ylimmän johdon ohjaus ja sisäinen työnjako heijastaa strategisen johtamisen näkökulmaa strategian tulkitsijoista ja toteuttajista. Strategisten kestävyystavoitteiden operationalisoinnin osalta keskeiseksi nousi yhteisen ymmärryksen luominen strategiasta sekä strategian konkretisointi mittareiden ja ohjelmien kautta. Tuloksissa ilmeni yhtenäisyyttä aiempaan tutkimuskirjallisuuteen nähden, mutta ne toisaalta myös rikastuttivat olemassa olevaa tutkimustietoa. Tutkielmassa tunnistetaan myös erilaisia tarpeita jatkotutkimukselle.
Pro gradu -tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla osana Kestävän kuntatalouden tietopohja – nyt ja tulevaisuudessa -tutkimushankkeen kanssa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu kestävän kehityksen määrittelyn ja strategisen johtamisen tutkimuskirjallisuuden ympärille. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan erityisesti sitä, millainen keino strateginen johtaminen on kestävän kehityksen edistämisessä.
Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat, että kuntien kestävyyden edistämiseen ja johtamiseen vaikuttavat monenlaiset näkökulmat, kuten kunnan toimintaympäristö ja -kulttuuri, johdon ennakoiva ohjaus ja tavoitteenasettelu, talousarvion merkitys strategisten kestävyystavoitteiden toimeenpanijana, tieto pitkän ajan päätöksenteossa sekä kunnan sisäinen työnjako ja organisaatiorakenteet. Strategisten kestävyystavoitteiden operationalisoinnin osalta tutkimustuloksissa havaittiin, että kunnan strategian vaikutus strategisten kestävyystavoitteiden operationalisointiin riippuu suurelta osin siitä, onko strategia konkretisoitavissa erilaisiksi toimeenpano-ohjelmiksi.
Keskeisinä johtopäätöksinä tutkimuksessa todetaan, että strategisen johtamisen näkökulma heijastuu kuntien kestävyyden edistämiseen ja johtamiseen toimintaympäristön pitkän aikavälin seuraamisen sekä tietoon perustuvan päätöksenteon kautta. Myös strategiaprosessiin liittyvä resurssien riittävyyden arviointi nousi tutkimuksessa esiin talousarvion roolin kautta. Lisäksi ylimmän johdon ohjaus ja sisäinen työnjako heijastaa strategisen johtamisen näkökulmaa strategian tulkitsijoista ja toteuttajista. Strategisten kestävyystavoitteiden operationalisoinnin osalta keskeiseksi nousi yhteisen ymmärryksen luominen strategiasta sekä strategian konkretisointi mittareiden ja ohjelmien kautta. Tuloksissa ilmeni yhtenäisyyttä aiempaan tutkimuskirjallisuuteen nähden, mutta ne toisaalta myös rikastuttivat olemassa olevaa tutkimustietoa. Tutkielmassa tunnistetaan myös erilaisia tarpeita jatkotutkimukselle.
