Johtajan medioitu kuuntelemisosaaminen työhyvinvoinnin lähteenä
Lahtinen, Anna-Leena (2023)
Lahtinen, Anna-Leena
2023
Viestinnän maisteriohjelma - Master's Programme in Speech Communication
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306016404
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306016404
Tiivistelmä
Asiantuntijat ovat ilmaisseet huolensa suomalaisten johtajien työssä jaksamisesta. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus (2022) osoittaa, että työhyvinvoinnin, työkyvyn ja työtyytyväisyyden kokemukset ovat heikentyneet. Johtajien työuupumusoireilu ja kyynistyneisyys ovat myös lisääntyneet. Lisäksi on havaittu, että johtajat hakevat tukea esihenkilöltään aiempaa harvemmin, ja saavat vähemmän tukea omilta esihenkilöiltään kuin työntekijät. Työssä kuormittumisen torjumiseksi tarvitaankin tietoa ja keinoja, joilla voidaan edistää hyvinvointia ja motivaatiota työssä. Ymmärrys johtajien medioidusta kuuntelemisesta ja kuulluksi tulemisesta on tärkeää, sillä psykososiaalisen työhyvinvoinnin ymmärretään rakentuvan työyhteisön vuorovaikutuksessa.
Tämän pro gradu- tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millainen medioitu kuunteleminen on yhteydessä psykososiaalisen työhyvinvoinnin rakentumiseen, sillä vankka tutkimusnäyttö osoittaa, että kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa kuuntelemisella on merkittävä rooli työhyvinvoinnin edistäjänä. Kuuntelemisen ja työhyvinvoinnin yhteyttä medioidussa kontekstissa ei ole juuri tutkittu. Rikkaan ja syvällisen ymmärryksen tavoittamiseksi tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella. Tutkielman tieteenfilosofinen perusta on sosiaalisessa konstruktionismissa sekä fenomenologiassa. Empiirinen aineisto kerättiin sekä ennakkokyselyin että puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joissa johtajat kuvasivat kuuntelemisen ja kuulluksi tulemattomuuden kokemuksiaan etäkokouksissa. Haastateltavina oli 14 johtajaa, joista puolet työskentelee ylemmän johdon tehtävissä ja puolet keskijohdon johtajina valmistavan teollisuuden neljässä eri organisaatiossa. Kysely- ja haastatteluaineistot analysoitiin temaattisen analyysin avulla.
Tuloksista käy ilmi, että medioitu kuuntelemisosaaminen on moniulotteinen ilmiö, jolla ymmärretään olevan tärkeä rooli psykososiaalisen työhyvinvoinnin rakentumisessa. Medioitu konteksti vaikuttaa kuuntelemiseen usealla tavalla, siten tuloksista tehtyjen johtopäätösten synteesinä muodostettiin mediodun kuuntelemisosaamisen jäsennys, joka koostuu neljästä ulottuvuudesta: 1. Kognitiivinen medioitu kuuntelemisosaaminen, jonka kontekstuaalisina piirteinä nousee esiin kuuntelemistietoisuus, tulkinnan vinoumien tiedostaminen sekä niiden merkitysten ymmärtäminen. 2. Behavioraalinen medioitu kuuntelemisosaaminen, jossa kontekstuaaliset tekijät, kuten nonverbaalisten viestien rajoittuneisuus ja sosiaalisen läsnäolon heikentyminen vaativat vahvistamaan verbaalista kuuntelemiskäyttäytymistä sekä dialogisen vuorovaikutuksen johtamista. 3. Affektiivinen medioitu kuuntelemisosaaminen, jossa johtajien kokemusten perusteella korostuvat keskittymiseen ohjaavat kuuntelemisasenteet sekä kuulluksi tulemisen ja emotionaalisen empatian rooli työhyvinvoinnin edistäjänä. 4. Ammatillinen medioitu kuuntelemisosaaminen, joka sisältää johtajan ammattispesifeinä piirteinä vaikutusvallan, eettisyyden sekä toimijuuden ulottuvuudet.
Johtopäätökset tuloksista osoittavat, että johtajien työhyvinvointia heikentää kontekstuaalisten rajoitteiden tiedostamattomuudesta syntyvät kuulluksi tulemattomuuden kokemukset, tulkinnan vinoumista syntyvät ymmärretyksi tulemattomuuden kokemukset, sekä emotionaalisen empatian puute. Johtajan medioitu kuuntelemisosaaminen nähdään vuorovaikutuksellisten työyhteisötaitojen keskeisenä ulottuvuutena. Työyhteisötaitoina nousi esiin kyky tiedostaa medioidun kontekstin rajoitteet vuorovaikutukselle, jotka haastavat johtajan kiinnittämään huomiota työyhteisön jäsenten tasapuoliseen huomioimiseen välttääkseen väärinymmärryksiä sekä hierarkkisuuden rakentumista. Toisena taitona nousee esiin ymmärrys oman johtajuusroolin suomasta kontekstuaalisesta vaikutusvallasta sekä kyky valjastaa se positiivisen työilmapiirin luomiseksi vuorovaikutukseen keskittymiseen ja kuulluksi tulemisen mahdollistamiseen. Kolmantena työyhteisötaitona nousee esiin kyky luoda dialogisen vuorovaikutuksen kautta psykologisesti turvallista ilmapiiriä sekä empaattisuutta osoittavalla kuuntelemisella arvostavaa ja hyväksyvää työilmapiiriä.
Tämän pro gradu- tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millainen medioitu kuunteleminen on yhteydessä psykososiaalisen työhyvinvoinnin rakentumiseen, sillä vankka tutkimusnäyttö osoittaa, että kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa kuuntelemisella on merkittävä rooli työhyvinvoinnin edistäjänä. Kuuntelemisen ja työhyvinvoinnin yhteyttä medioidussa kontekstissa ei ole juuri tutkittu. Rikkaan ja syvällisen ymmärryksen tavoittamiseksi tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella. Tutkielman tieteenfilosofinen perusta on sosiaalisessa konstruktionismissa sekä fenomenologiassa. Empiirinen aineisto kerättiin sekä ennakkokyselyin että puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joissa johtajat kuvasivat kuuntelemisen ja kuulluksi tulemattomuuden kokemuksiaan etäkokouksissa. Haastateltavina oli 14 johtajaa, joista puolet työskentelee ylemmän johdon tehtävissä ja puolet keskijohdon johtajina valmistavan teollisuuden neljässä eri organisaatiossa. Kysely- ja haastatteluaineistot analysoitiin temaattisen analyysin avulla.
Tuloksista käy ilmi, että medioitu kuuntelemisosaaminen on moniulotteinen ilmiö, jolla ymmärretään olevan tärkeä rooli psykososiaalisen työhyvinvoinnin rakentumisessa. Medioitu konteksti vaikuttaa kuuntelemiseen usealla tavalla, siten tuloksista tehtyjen johtopäätösten synteesinä muodostettiin mediodun kuuntelemisosaamisen jäsennys, joka koostuu neljästä ulottuvuudesta: 1. Kognitiivinen medioitu kuuntelemisosaaminen, jonka kontekstuaalisina piirteinä nousee esiin kuuntelemistietoisuus, tulkinnan vinoumien tiedostaminen sekä niiden merkitysten ymmärtäminen. 2. Behavioraalinen medioitu kuuntelemisosaaminen, jossa kontekstuaaliset tekijät, kuten nonverbaalisten viestien rajoittuneisuus ja sosiaalisen läsnäolon heikentyminen vaativat vahvistamaan verbaalista kuuntelemiskäyttäytymistä sekä dialogisen vuorovaikutuksen johtamista. 3. Affektiivinen medioitu kuuntelemisosaaminen, jossa johtajien kokemusten perusteella korostuvat keskittymiseen ohjaavat kuuntelemisasenteet sekä kuulluksi tulemisen ja emotionaalisen empatian rooli työhyvinvoinnin edistäjänä. 4. Ammatillinen medioitu kuuntelemisosaaminen, joka sisältää johtajan ammattispesifeinä piirteinä vaikutusvallan, eettisyyden sekä toimijuuden ulottuvuudet.
Johtopäätökset tuloksista osoittavat, että johtajien työhyvinvointia heikentää kontekstuaalisten rajoitteiden tiedostamattomuudesta syntyvät kuulluksi tulemattomuuden kokemukset, tulkinnan vinoumista syntyvät ymmärretyksi tulemattomuuden kokemukset, sekä emotionaalisen empatian puute. Johtajan medioitu kuuntelemisosaaminen nähdään vuorovaikutuksellisten työyhteisötaitojen keskeisenä ulottuvuutena. Työyhteisötaitoina nousi esiin kyky tiedostaa medioidun kontekstin rajoitteet vuorovaikutukselle, jotka haastavat johtajan kiinnittämään huomiota työyhteisön jäsenten tasapuoliseen huomioimiseen välttääkseen väärinymmärryksiä sekä hierarkkisuuden rakentumista. Toisena taitona nousee esiin ymmärrys oman johtajuusroolin suomasta kontekstuaalisesta vaikutusvallasta sekä kyky valjastaa se positiivisen työilmapiirin luomiseksi vuorovaikutukseen keskittymiseen ja kuulluksi tulemisen mahdollistamiseen. Kolmantena työyhteisötaitona nousee esiin kyky luoda dialogisen vuorovaikutuksen kautta psykologisesti turvallista ilmapiiriä sekä empaattisuutta osoittavalla kuuntelemisella arvostavaa ja hyväksyvää työilmapiiriä.