Elinkaarikustannuslaskennan menetelmät ja merkitys asiakkaan kestävyystavoitteiden saavuttamisessa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää elinkaarikustannuslaskennan merkitystä asiakkaan kestävyystavoitteille, mitä eri menetelmiä elinkaarikustannuslaskentaan on ja miten asiakkaat hyödyntävät tuloksia hankkeissa. Lisäksi pyrittiin selvittämään, miten elinkaarikustannuslaskentaa voitaisiin kehittää siten, että se tuottaisi enemmän lisäarvoa asiakkaalle. Elinkaarikustannuslaskenta ottaa huomioon kaikki rakennuksen kustannukset hankkeen alusta elinkaaren loppuun, purkamiseen asti. Tämä tutkimus on toteutettu yhteistyössä A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:n kanssa. Tutkimuksessa menetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta ja haastattelututkimusta. Kirjallisuuskatsauksessa lähteinä pääasiassa käytettiin EN-standardeja, eri laskentaohjeita ja tutkimuksia aiheesta. Haastattelututkimuksessa haastateltiin alan asiantuntijoita ja A-Insinöörien asiakkaiden edustajia. Elinkaarikustannuslaskenta kertoo rakennuksen tulevista kustannuksista ja eri suunnitteluratkaisujen elinkaarikustannuksia on mahdollista vertailla. Asiakas pystyy elinkaarikustannuslaskelman avulla ennakoimaan tulevia rahavirtoja, mikä mahdollistaa kestävää pitkän aikavälin kiinteistöjen hallinnointia. Elinkaarikustannuslaskennan menetelmät ovat hyvin samankaltaisia hiilijalanjälkilaskennan kanssa. Näin molempia laskelmia suunnittelussa hyödyntäen pystytään löytämään myös ympäristön kannalta parhaimmat ratkaisut. Suomeen on tulossa pakolliseksi rakennusten hiilijalanjälkilaskenta 2020-luvun puolivälissä. Elinkaarikustannuslaskennan avulla on mahdollista löytää taloudellisesti edullisimmat päästövähennykset. Elinkaarikustannuslaskelma on osana useita eri ympäristösertifikaatteja ja yksi Level(s)-viitekehyksen päätavoite. Näiden tullessa enemmän osaksi rakennusalaa, elinkaarikustannuslaskenta nousee entistä tärkeämmäksi rakennushankkeissa. Elinkaarikustannuslaskennasta on useita eri ohjeita sekä standardeja, kuitenkin näiden välillä on ristiriitoja ja menetelmät eivät ole vakiintuneita alalla. Tämä tuottaa ongelman, koska tulokset eri rakennuksista eivät ole vertailtavissa keskenään. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään eri standardien ja kansallisten ohjeiden laskentamenetelmät, niiden yhdenmukaisuudet ja eroavaisuudet. Eroavaisuuksia löytyi etenkin elinkaaren lopun laskentamenetelmistä. Standardi myös määrää tiettyjä kehyksiä laskentaan, joiden mukaan lasketut tulokset täytyy esittää. Näiden standardien mukaisten laskelmien lisäksi, voidaan laskea myös muilla menetelmillä, esimerkiksi asiakkaan toiveiden mukaisesti. Jotta elinkaarikustannuslaskennasta saataisiin enemmän lisäarvoa, laskentamenetelmien täytyisi vielä yhdenmukaistua, jotta tuloksia voitaisiin vertailla ja suunnittelussa voitaisiin hyödyntää paremmin jo toteutuneita hankkeita.