Viimeinen kuntakoulu : Koulu kunnan elinvoimatekijänä
Herrala, Fanni (2023)
Herrala, Fanni
2023
Hallintotieteiden maisteriohjelma, National Academy of Public Administration - Master's Programme in Administrative Studies, National Academy of Public Administration
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305306319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305306319
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee viimeisen koulun merkitystä kunnan elinvoimalle. Kuntien kokemat taloudelliset paineet, väestönmuutos, sekä vuoden 2023 alussa voimaan astunut sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus asettavat kunnat uuteen tilanteeseen nostaen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yhdeksi kunnan keskeisimmistä palveluista. Suomen harveneva kouluverkko on jo vuosikymmenten ajan herättänyt keskustelua. Koululakkautuksia on vuosikymmenten saatossa perusteltu niin säästötarpeilla, laskusuuntaisilla oppilasmäärillä, syntyvyyden laskulla, kuin opetuksen laadun takaamisella. Tutkielmassani pyrin selvittämään, millainen merkitys viimeisellä koululla on kunnan elinvoimalle.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla. Tutkimukseen haastateltiin kahdeksaa sivistystoimenjohtajaa yhteensä yhdeksästä eri kunnasta, joissa kaikissa oli yksi koulu.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vaikka opetustoimen peruspalvelut ovat usein kunnissa ensimmäinen palvelu, jonka menoista on supistettava, nähdään koululla silti kiistämätön merkitys kuntien elinvoimatekijänä. Koulu toimii monelle perheelle ja yritykselle edellytyksenä sille, että kunnassa on mahdollista asua, jolloin sen arvo on merkittävä. Koulun koetaan myös lisäävän kunnan markkina-arvoa ja toimivan kunnassa vetovoimatekijänä.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi myös, että koulun merkitys elinvoimatekijänä kunnassa on merkittävä myös tulevaisuudessa. Kuntakoulujen asema on kunnissa suhteellisen vakiintunut ja koulujen monikäyttöisyys kunnissa näkyy niiden roolina kunnan keskuksena, jonka ympärille usein rakentuvat monet palvelut. Mahdollisuutena tulevaisuudessa nähdään sopeutua muuttuviin tilanteisiin eri toimin, joita osa kunnista on lähtenyt jo ennakoimaan. Se, että kunnassa on vain yksi koulu, nähdään kunnissa jo eräänlaisena älykkään sopeutumisen toimena, jolla on onnistuttu luomaan kuntiin laadukkaat tilat perusopetuksen toteuttamiselle resurssitehokkaasti.
Johtopäätöksistä kertovassa luvussa esitetään, että lähitulevaisuudessa kuntien ainoa koulu ei tule olemaan lakkautusuhan alla, mutta kuntien välinen yhteistyö tulee todennäköisesti lisääntymään. Koulujen säilyttämiseksi on löydettävä uusia tapoja sopeutua alati muuttuviin tilanteisiin.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla. Tutkimukseen haastateltiin kahdeksaa sivistystoimenjohtajaa yhteensä yhdeksästä eri kunnasta, joissa kaikissa oli yksi koulu.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vaikka opetustoimen peruspalvelut ovat usein kunnissa ensimmäinen palvelu, jonka menoista on supistettava, nähdään koululla silti kiistämätön merkitys kuntien elinvoimatekijänä. Koulu toimii monelle perheelle ja yritykselle edellytyksenä sille, että kunnassa on mahdollista asua, jolloin sen arvo on merkittävä. Koulun koetaan myös lisäävän kunnan markkina-arvoa ja toimivan kunnassa vetovoimatekijänä.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi myös, että koulun merkitys elinvoimatekijänä kunnassa on merkittävä myös tulevaisuudessa. Kuntakoulujen asema on kunnissa suhteellisen vakiintunut ja koulujen monikäyttöisyys kunnissa näkyy niiden roolina kunnan keskuksena, jonka ympärille usein rakentuvat monet palvelut. Mahdollisuutena tulevaisuudessa nähdään sopeutua muuttuviin tilanteisiin eri toimin, joita osa kunnista on lähtenyt jo ennakoimaan. Se, että kunnassa on vain yksi koulu, nähdään kunnissa jo eräänlaisena älykkään sopeutumisen toimena, jolla on onnistuttu luomaan kuntiin laadukkaat tilat perusopetuksen toteuttamiselle resurssitehokkaasti.
Johtopäätöksistä kertovassa luvussa esitetään, että lähitulevaisuudessa kuntien ainoa koulu ei tule olemaan lakkautusuhan alla, mutta kuntien välinen yhteistyö tulee todennäköisesti lisääntymään. Koulujen säilyttämiseksi on löydettävä uusia tapoja sopeutua alati muuttuviin tilanteisiin.