Tunteiden ja kehontuntemusten aivoperusta: fMRI-tutkimus
Riihimäki, Fanni (2023)
Riihimäki, Fanni
2023
Psykologian maisteriohjelma - Master's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306016391
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306016391
Tiivistelmä
Tunteisiin liittyy muutoksia kehontuntemuksissa, mistä kertovat niin arkielämän kokemus kuin lukuisat tunneteoriatkin. Toisaalta kehontuntemusten tarkka rooli tunteissa on kiistelty eri teorioiden välillä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli osaltaan selventää tunteen tunteiden ja kehontuntemusten suhdetta niiden aivoperustan kautta. Aiemmin tunteisiin ja kehontuntemuksiin liittyvää aivoperustaa on aivokuvantamistutkimuksissa tutkittu pääsääntöisesti toisistaan erillään. Tuloksia heijasteltiin Damasion tunneteoriaa, komponenttiprosessimallia ja kirjallisuuskatsausta vasten.
Tutkimuksen aineisto on osa laajempaa Tampereen yliopiston Tunteet läpi elämän -tutkimushanketta, jonka tavoitteena on kuvata tunnekokemusten ja niiden aivoperustan kehittymistä lapsuudesta aikuisuuteen. Tutkimukseen valikoitui 18 aikuista koehenkilöä, joiden aivojen aktivaatiota mitattiin fMRI:n avulla. Osallistujat suorittivat mittauksen aikana autobiografisten muistojen avulla toteutetun tunne-eläytymistehtävän sekä kehoeläytymistehtävän.
Sekä tunteisiin että kehontuntemuksiin eläytymisen aikana aktivoitui päällekkäisiä aivoalueita aivojen keskilinjassa, motorisilla alueilla, insulassa, subkortikaalisilla alueilla ja otsalohkoissa. Molemmat eläytymistehtävät aktivoivat myös uniikkeja aivoalueita, joita toinen tehtävä ei aktivoinut.
Tulokset olivat yhteneviä komponenttiprosessimallin kanssa, sillä komponenttiprosessimallin pohjalta muotoillun hypoteesin mukaisesti molempiin eläytymistehtäviin liittyi sekä uniikkia että jaettua aivoaktivaatiota. Tulokset eivät täysin tukeneet Damasion tunneteoriaa ja poikkesivat myös aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta, jossa on harvoin tutkittu kehontuntemuksia ja tunteita samassa tutkimuksessa. Tutkimuksen tulosten mukaan tunteisiin ja kehontuntemuksiin eläytymiseen liittyy jaettua aivoperustaa, mutta suurin osa aktivaatiosta on uniikkia. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että tunteet ja kehontuntemukset ovat yhteydessä toisiinsa.
Tutkimuksen aineisto on osa laajempaa Tampereen yliopiston Tunteet läpi elämän -tutkimushanketta, jonka tavoitteena on kuvata tunnekokemusten ja niiden aivoperustan kehittymistä lapsuudesta aikuisuuteen. Tutkimukseen valikoitui 18 aikuista koehenkilöä, joiden aivojen aktivaatiota mitattiin fMRI:n avulla. Osallistujat suorittivat mittauksen aikana autobiografisten muistojen avulla toteutetun tunne-eläytymistehtävän sekä kehoeläytymistehtävän.
Sekä tunteisiin että kehontuntemuksiin eläytymisen aikana aktivoitui päällekkäisiä aivoalueita aivojen keskilinjassa, motorisilla alueilla, insulassa, subkortikaalisilla alueilla ja otsalohkoissa. Molemmat eläytymistehtävät aktivoivat myös uniikkeja aivoalueita, joita toinen tehtävä ei aktivoinut.
Tulokset olivat yhteneviä komponenttiprosessimallin kanssa, sillä komponenttiprosessimallin pohjalta muotoillun hypoteesin mukaisesti molempiin eläytymistehtäviin liittyi sekä uniikkia että jaettua aivoaktivaatiota. Tulokset eivät täysin tukeneet Damasion tunneteoriaa ja poikkesivat myös aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta, jossa on harvoin tutkittu kehontuntemuksia ja tunteita samassa tutkimuksessa. Tutkimuksen tulosten mukaan tunteisiin ja kehontuntemuksiin eläytymiseen liittyy jaettua aivoperustaa, mutta suurin osa aktivaatiosta on uniikkia. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että tunteet ja kehontuntemukset ovat yhteydessä toisiinsa.