"Voisiko tämä kokonaisuus olla näkyvämmin esillä?": Korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia uraohjauksesta
Rajahalme, Katri (2023)
Rajahalme, Katri
2023
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305266187
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305266187
Tiivistelmä
Tämän pro gradu–tutkielman tarkoituksena oli tarkastella, miten korkeakouluopiskelijoiden uraohjaus vastaa opiskelijoiden kokemiin ohjaustarpeisiin ja millaisia kehitystarpeita uraohjauksella on. Tutkimukseni toteutettiin laadullisena tutkimuksena fenomenologisella lähestymistavalla ja sen aineistolähtöisenä teoreettisena taustana toimivat A. De Vosin, B. Van der Heijdenin ja J. Akkermanin ym. (2020) kestävän uran prosessimalli sekä L. Penttisen, T. Skaniakosen, M. Lairion ja J. Ukkolan (2011) pedagoginen työelämähorisontti. Tutkimusaineistona toimivat Työelämäpedagogiikka-hankkeen kyselyn avovastaukset, jotka analysoitiin aineistolähtöisesti temaattisella analyysilla. Yläteemoiksi muodostuivat saatavuus, hyvinvointi, opintojen suunnittelu ja työnhaku.
Tutkimustulosteni perusteella korkeakouluopiskelijoilla oli vaihtelevia kokemuksia uraohjauksesta ja keskenään ristiriitaisiakin kehitysehdotuksia. Siinä, missä osa opiskelijoista ei kokenut tarvitsevansa lainkaan uraohjausta, toiset olivat tyytyväisiä tai tyytymättömiä saamaansa ohjaukseen. Korkeakouluopiskelijoiden uraohjausta toivottiin kehitettävän sekä vapaaehtoiseen että pakolliseen suuntaan. Uraohjauksen resurssit, markkinointi, henkilöstön ohjausosaaminen ja matalan kynnyksen ohjaus tuotiin esille kehityskohteina. Henkilökohtaista ohjausta tarvittiin enemmän. Ohjaukselta kaivattiin tukea työelämäorientaation ja kestävän uran suunnittelun tukemiseen, minkä edistämiseksi esitettiin kehitysehdotuksena alakohtainen uraohjaus.
Tutkimustulosteni perusteella korkeakouluopiskelijoilla oli vaihtelevia kokemuksia uraohjauksesta ja keskenään ristiriitaisiakin kehitysehdotuksia. Siinä, missä osa opiskelijoista ei kokenut tarvitsevansa lainkaan uraohjausta, toiset olivat tyytyväisiä tai tyytymättömiä saamaansa ohjaukseen. Korkeakouluopiskelijoiden uraohjausta toivottiin kehitettävän sekä vapaaehtoiseen että pakolliseen suuntaan. Uraohjauksen resurssit, markkinointi, henkilöstön ohjausosaaminen ja matalan kynnyksen ohjaus tuotiin esille kehityskohteina. Henkilökohtaista ohjausta tarvittiin enemmän. Ohjaukselta kaivattiin tukea työelämäorientaation ja kestävän uran suunnittelun tukemiseen, minkä edistämiseksi esitettiin kehitysehdotuksena alakohtainen uraohjaus.
