Änkytyksen vaikutus puheen prosodiaan : Monitapaustutkimus
Varttinen, Suvi (2023)
2023
Logopedian maisteriohjelma - Master's Programme in Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305306304
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305306304
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, miten kehityksellinen änkytys vaikuttaa aikuisten puheen prosodisiin piirteisiin. Lisäksi tutkimuksessa testattiin tavujen prosodisen prominenssin indeksin (SPI) soveltuvuutta kehityksellisen änkytyksen arviointiin. Aikuisten änkytyksen prosodiasta on jonkin verran kansainvälistä tutkimusta, mutta aiempaa suomalaista tutkimusta aiheesta ei ole.
Tutkimus oli monitapaustutkimus, jonka tutkimushenkilöinä oli neljä lapsuudesta saakka änkyttänyttä aikuista ja neljä sujuvaa verrokkipuhujaa. Tutkimuksen aineisto muodostui änkyttävien puhujien ryhmähaastattelutallenteesta, josta jokaiselta neljältä änkyttävältä puhujalta annotoitiin sadan tavun pituinen puhenäyte. Verrokkiaineistona käytettiin sujuvien puhujien sarjakuvakerrontatehtävän tallenteista annotoituja sadan tavun ääninäytteitä. Tallenteista analysoitiin Praat-ohjelmalle suunnitellulla prosodiaskriptillä intonaation vaihtelua (F0 SD), artikulaationopeutta (tavuja sekunnissa), tavujen kestojen vaihtelua (nPVI), äänen painokkuutta ja laatua (energy proportion below 1 kHz) sekä tavujen prosodista prominenssia (SPI). Lisäksi tutkimushenkilöiden SPI-arvoja tarkasteltiin erikseen niin sujuvissa kuin sujumattomissa tavuissa.
Tutkimuksessa havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero änkyttävien ja sujuvien puhujien äänen painokkuuden ja laadun välillä. Änkyttävien puhujien alle yhden kHz:n jäävien taajuuksien prosenttiosuus oli sujuvia puhujia korkeampi. Tämä viittaa änkyttävien puhujien heikompaan ja painottomampaan äänenkäyttöön. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin ero änkyttävien ja sujuvien tutkimushenkilöiden puheen sujumattomuuksien prosodiassa. Änkyttävät puhujat tuottivat puheen sujumattomuuksia sujuvia puhujia painokkaammin. Änkyttävien puhujien änkytettyjen tavujen SPI-arvot olivat puhujan sujuvien tavujen SPI-keskiarvoa huomattavasti korkeammat. Sujuvien puhujien tuottamat sujumattomat tavut saivat puolestaan puhujan SPI-keskiarvoa matalampia SPI-arvoja.
SPI vaikutti tämän tutkimuksen perusteella tunnistavan änkytetyt tavut. Lisätutkimusta kaivataan sen mahdollisuuksista kehityksellisen änkytyksen arvioinnissa.
Tutkimus oli monitapaustutkimus, jonka tutkimushenkilöinä oli neljä lapsuudesta saakka änkyttänyttä aikuista ja neljä sujuvaa verrokkipuhujaa. Tutkimuksen aineisto muodostui änkyttävien puhujien ryhmähaastattelutallenteesta, josta jokaiselta neljältä änkyttävältä puhujalta annotoitiin sadan tavun pituinen puhenäyte. Verrokkiaineistona käytettiin sujuvien puhujien sarjakuvakerrontatehtävän tallenteista annotoituja sadan tavun ääninäytteitä. Tallenteista analysoitiin Praat-ohjelmalle suunnitellulla prosodiaskriptillä intonaation vaihtelua (F0 SD), artikulaationopeutta (tavuja sekunnissa), tavujen kestojen vaihtelua (nPVI), äänen painokkuutta ja laatua (energy proportion below 1 kHz) sekä tavujen prosodista prominenssia (SPI). Lisäksi tutkimushenkilöiden SPI-arvoja tarkasteltiin erikseen niin sujuvissa kuin sujumattomissa tavuissa.
Tutkimuksessa havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero änkyttävien ja sujuvien puhujien äänen painokkuuden ja laadun välillä. Änkyttävien puhujien alle yhden kHz:n jäävien taajuuksien prosenttiosuus oli sujuvia puhujia korkeampi. Tämä viittaa änkyttävien puhujien heikompaan ja painottomampaan äänenkäyttöön. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin ero änkyttävien ja sujuvien tutkimushenkilöiden puheen sujumattomuuksien prosodiassa. Änkyttävät puhujat tuottivat puheen sujumattomuuksia sujuvia puhujia painokkaammin. Änkyttävien puhujien änkytettyjen tavujen SPI-arvot olivat puhujan sujuvien tavujen SPI-keskiarvoa huomattavasti korkeammat. Sujuvien puhujien tuottamat sujumattomat tavut saivat puolestaan puhujan SPI-keskiarvoa matalampia SPI-arvoja.
SPI vaikutti tämän tutkimuksen perusteella tunnistavan änkytetyt tavut. Lisätutkimusta kaivataan sen mahdollisuuksista kehityksellisen änkytyksen arvioinnissa.