Transaktiokustannukset kokonaisulkoistuksissa: Case Jämsän Terveys oy
Roivainen, Matti (2023)
Roivainen, Matti
2023
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305296257
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305296257
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan transaktiokustannusten lähteitä kunnallisessa sote-palveluiden kokonaisulkoistuksen case-tapauksessa. Jämsän kaupunki kokonaisulkoisti sote-palveluntuotantonsa Pihlajanlinnalle, jolloin syntyi Jämsän Terveys oy. Tämä ulkoistus riitautui vuonna 2018, kun kaupunki ja yhtiö olivat erimielisiä siitä, voiko sopimuksen hinta ainoastaan nousta, vai myös laskea, vuositarkistuksen myötä. Kaupunki pyysi harjoittelijaa tekemään sote-ulkoistuksen kannattavuudesta selvityksen vuonna 2021, josta tämä tutkimus sai alkunsa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kokonaisulkoistuksissa havaittavia transaktiokustannuksia ja niiden lähteitä. Transaktiokustannusten analyysi perustuu pääsääntöisesti Oliver Williamsonin laatimaan transaktioteoriaan. Tässä teoriakontekstissa tutkitaan transaktioista aihetutuvia kustannuksia, eli kaikkia sekä laskennallisia että ei laskennallisia kustannuksia, joita aiheutuu ex ante transaktion turvaamistoimista tai ex post häiriöistä, puutteista tai virheistä sekä näiden reklamoinnista ja ratkomisesta aiheutuvia kustannuksia. Keskeiset teorian ydinalueet ovat toimijoiden opportunismi, eli taipumus poiketa sopimuksen hengestä sopimuksen tekstiin nojaten, sekä rajoitettu rationaalisuus, eli toimijoiden taipumus tehdä virheellisiä päätelmiä rajallisen tiedon saannin tai käsittelyn kapasiteetin takia. Näiden lisäksi kustannuksia aiheuttaa sopimuksiin sisältyvät erityisominaisuudet, jotka juontuvat muun muassa sopimuksen merkittävyydestä sopimuspuolille, siihen sisältyvistä vaikeasti uudelleensijoitettavista investoinneista sekä toimijoiden kerryttämästä ihmispääomasta. Williamsonin transaktioteorian lisäksi viitekehystä täydennetään Hallilan sekä Adlerin ja Schererin kehittämillä käytännön tutkimuksen menetelmillä.
Tutkimus on metodiltaan teoriaohjaava, eli aineiston havaintoja tarkastellaan teorian linssin läpi. Aineisto muodostuu kolmesta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, joissa kaupungin viranomaiset kuvailevat ulkoistusta. Näiden lisäksi tutkimuksen aineistona käytetään ulkoistuksen palvelusopimusta. Varsinainen tutkimuskysymys on ”millaisia transaktiokustannusten lähteitä voidaan löytää Jämsän Terveyden ulkoistuksesta”? Tätä käsitellään kolmen alakysymyksen kautta, jotka ovat ”millainen transaktio on kyseessä Williamsonilaisen transaktioteorian linssin läpi tarkasteltuna”, ”millaisia epätäydellisyyden asteita sopimuksesta voidaan tunnistaa Adlerin ja Schererin metodein” sekä ”millaisia transaktiokustannuksiin viittaavia seikkoja nousee esille haastattelumateriaaleissa”. Lähtöolettama on, että aineistosta löydettäisiin selkeitä transaktiokustannusten lähteitä.
Tutkimuksen keskeinen havainto on, että sopimus kannustaa heikkojen kannustimien, puutteellisten hallinnan keinojen ja oikeustoimiin nojaavan sopimusoikeudellisen kehyksen kautta sopimuspuolia opportunistiseen käytökseen. Lisäksi aineistosta havaittiin merkittäviä kustannuksia erityisesti ulkoistustoiminnan ja riitautumisen osalta. Sopimusvalvonnan kustannukset sen sijaan tulkittiin odotusarvon mukaisiksi. Tulokset vastaavat osin Hallilan tutkimuksen havaintoja Orimattilan kuntaan verrattuna. Sopimusteksti ei Adlerin metodin perusteella ole kovin epätäydellinen. Tutkimuksen rajallisuudesta ja metodien rajoitteista johtuen tätä ilmiötä tulisi tutkia laajemmin, jotta julkisen toiminnan transaktiokustannuksien ymmärrystä saataisiin kartutettua.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kokonaisulkoistuksissa havaittavia transaktiokustannuksia ja niiden lähteitä. Transaktiokustannusten analyysi perustuu pääsääntöisesti Oliver Williamsonin laatimaan transaktioteoriaan. Tässä teoriakontekstissa tutkitaan transaktioista aihetutuvia kustannuksia, eli kaikkia sekä laskennallisia että ei laskennallisia kustannuksia, joita aiheutuu ex ante transaktion turvaamistoimista tai ex post häiriöistä, puutteista tai virheistä sekä näiden reklamoinnista ja ratkomisesta aiheutuvia kustannuksia. Keskeiset teorian ydinalueet ovat toimijoiden opportunismi, eli taipumus poiketa sopimuksen hengestä sopimuksen tekstiin nojaten, sekä rajoitettu rationaalisuus, eli toimijoiden taipumus tehdä virheellisiä päätelmiä rajallisen tiedon saannin tai käsittelyn kapasiteetin takia. Näiden lisäksi kustannuksia aiheuttaa sopimuksiin sisältyvät erityisominaisuudet, jotka juontuvat muun muassa sopimuksen merkittävyydestä sopimuspuolille, siihen sisältyvistä vaikeasti uudelleensijoitettavista investoinneista sekä toimijoiden kerryttämästä ihmispääomasta. Williamsonin transaktioteorian lisäksi viitekehystä täydennetään Hallilan sekä Adlerin ja Schererin kehittämillä käytännön tutkimuksen menetelmillä.
Tutkimus on metodiltaan teoriaohjaava, eli aineiston havaintoja tarkastellaan teorian linssin läpi. Aineisto muodostuu kolmesta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, joissa kaupungin viranomaiset kuvailevat ulkoistusta. Näiden lisäksi tutkimuksen aineistona käytetään ulkoistuksen palvelusopimusta. Varsinainen tutkimuskysymys on ”millaisia transaktiokustannusten lähteitä voidaan löytää Jämsän Terveyden ulkoistuksesta”? Tätä käsitellään kolmen alakysymyksen kautta, jotka ovat ”millainen transaktio on kyseessä Williamsonilaisen transaktioteorian linssin läpi tarkasteltuna”, ”millaisia epätäydellisyyden asteita sopimuksesta voidaan tunnistaa Adlerin ja Schererin metodein” sekä ”millaisia transaktiokustannuksiin viittaavia seikkoja nousee esille haastattelumateriaaleissa”. Lähtöolettama on, että aineistosta löydettäisiin selkeitä transaktiokustannusten lähteitä.
Tutkimuksen keskeinen havainto on, että sopimus kannustaa heikkojen kannustimien, puutteellisten hallinnan keinojen ja oikeustoimiin nojaavan sopimusoikeudellisen kehyksen kautta sopimuspuolia opportunistiseen käytökseen. Lisäksi aineistosta havaittiin merkittäviä kustannuksia erityisesti ulkoistustoiminnan ja riitautumisen osalta. Sopimusvalvonnan kustannukset sen sijaan tulkittiin odotusarvon mukaisiksi. Tulokset vastaavat osin Hallilan tutkimuksen havaintoja Orimattilan kuntaan verrattuna. Sopimusteksti ei Adlerin metodin perusteella ole kovin epätäydellinen. Tutkimuksen rajallisuudesta ja metodien rajoitteista johtuen tätä ilmiötä tulisi tutkia laajemmin, jotta julkisen toiminnan transaktiokustannuksien ymmärrystä saataisiin kartutettua.