Language characteristics of picture-based narratives in early Alzheimer's disease: An integrative literature review

Abstract

Alzheimer’s disease is a neurogenerative disorder that affects memory and other cognitive functions, including language. It is the most common form of dementia, and its prevalence is expected to increase in the future. The means to diagnose Alzheimer’s disease today, for example using different cognitive tests, can be time-consuming and expensive. In the literature, different measures of language, especially measures of connected language, have been found to be effective in differentiating participants with Alzheimer’s disease from healthy controls. However, most of the research on the topic has included participants, whose disease has progressed to the moderate or severe stage. It has therefore been a growing interest among researchers to find out, if connected language measures could aid the early detection and diagnosis of Alzheimer’s disease.

The objective of this study was to find out how the language functions are affected in the preclinical and early stages of Alzheimer’s disease using a picture description task. This study was executed as an integrative literature review, and eight articles were selected based on inclusion and exclusion criteria. The analysis of the data was based on the research question, and the data were categorized into four language domains: semantic content, syntax and morphology, pragmatics, and speech fluency.

The results suggested that the language is affected in the preclinical and early stages of Alzheimer’s disease, particularly in the semantic domain of language. Effective measures yielding significant between-group differences were for example the number of semantic units and the number of pauses as well as speech coherence. This suggests that the language in Alzheimer’s disease can be affected across the language domains. These results strengthen the idea that measures of picture-based connected language can be used to aid the early detection of Alzheimer’s disease.

Alzheimerin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jolla on vaikutuksia muistiin sekä muihin kognitiivisiin toimintoihin, kuten kieleen. Se on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus, ja sen esiintyvyyden arvioidaan olevan kasvussa. Nykyään Alzheimerin taudin diagnosoinnissa hyödynnetään muun muassa monia kognitiivisia testejä ja aivojen kuvantamismenetelmiä, mutta nämä keinot on todettu aikaa vieviksi ja kalliiksi. Kirjallisuudessa erilaiset kielelliset mittarit, erityisesti jatkuvan puheen mittarit, on todettu tehokkaiksi erottelemaan Alzheimerin tautia sairastavat henkilöt terveistä verrokeista. Suurin osa tutkimuksesta on kuitenkin sisältänyt henkilöitä, joiden tauti on edennyt jo keskivaikeaan tai vaikeaan asteeseen. Tämän takia jatkuvan puheen, kuten keskustelun tai kuvan perusteella tuotetun kertomuksen arviointi taudin varhaisessa vaiheessa onkin ollut tutkijoiden kasvava mielenkiinnon kohde, sillä varhainen hoidon aloittaminen voisi hidastaa taudin etenemistä.

Tämän integroivana kirjallisuuskatsauksena toteutetun tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten Alzheimerin tauti vaikuttaa kielellisiin toimintoihin taudin varhaisissa vaiheissa. Lisäksi tavoitteena oli tutkia erilaisten kielellisten mittareiden kykyä erotella Alzheimerin tautia sairastavat henkilöt verrokeista kuvakerronnan pohjalta. Kahdeksan artikkelia valittiin mukaan sisäänotto- ja poissulkukriteereiden perusteella. Aineiston analyysia johdattivat tutkimuskysymykset ja tieto luokiteltiin neljään eri kategoriaan: semantiikka, syntaksi ja morfologia, pragmatiikka sekä puheen sujuvuus.

Tulokset osoittavat, että varhaisella Alzheimerin taudilla on vaikutusta kielen toimintoihin, erityisesti kielen semanttiseen sisältöön eli sanojen merkityksiin ja informaatiosisältöön. Esimerkiksi semanttisten yksiköiden määrä, koherenssi sekä taukojen pituus ovat tehokkaita mittareita erottelemaan ryhmät toisistaan. Tulokset viittaavatkin siihen, että tauti vaikuttaa kielen toimintoihin monella eri osa-alueella jo sen varhaisvaiheissa. Nämä tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että jatkuvan puheen arviointi voisi olla hyödyllistä Alzheimerin taudin varhaisessa tunnistamisessa.