„Donnerwetter, das nennt man Schwein haben“: Eine kontrastive Analyse zwischen den Phraseologismen im Roman Im Westen nichts Neues und ihren finnischen Übersetzung
Niemi, Joonas (2023)
Niemi, Joonas
2023
Saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in German Language, Culture and Translation
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305286201
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305286201
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan fraseologismien kääntämisessä käytettyjä käännösstrategioita. Tutkielmassa tehdään vertailuja valikoitujen fraseologismien romaanista Länsirintamalta ei mitään uutta ja näiden suomenkielisten käännösten välillä. Kyseinen romaani valittiin tutkimusmateriaaliksi, koska se sisältää runsaasti fraseologismeja. Tämän tutkielman tavoitteena on vastata seuraavin kysymyksiin: Millä suomalaisilla fraseologismeilla on valikoidut saksankieliset fraseologismit käännetty? Mikä on ekvivalenssi lähde- ja kohdefraseologismien välillä?
Teoriaosiossa kuvaillaan ensiksi fraseologismien tunnusmerkkejä ja kuinka ne eroavat vapaista sanaliitoista. Tämän jälkeen kerrotaan fraseologismien kääntämisestä ekvivalenssiteorian avulla ja yleisesti kääntämisen teoriasta. Ekvivalenssi ja fraseologiset vastinetyypit selitetään tässä teoriaosassa.
Tämän tutkielman tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen, kontrastiivinen analyysi. Tutkimusmateriaaliksi rajattiin 13 fraseologismia romaanin kolmesta ensimmäisestä luvusta. Fraseologismit ja niiden käännökset analysoitiin yksitellen. Näistä selvitittiin, jos mahdollista, fraseologismien alkuperää, fraseologismien ja näiden käännösten eroja sekä lopuksi selvitettiin fraseologinen vastaavuustyyppi.
Analyyseista kävi selville, että yleisin fraseologinen vastinetyyppi valittujen fraseologismien ja näiden käännösten välillä oli 1: Osittaisvastaavuus. Tämän syyksi arveltiin saksankielisten ja suomenkielisten fraseologismien mahdollista yhteistä alkuperää sekä saksan ja suomen kielen kieliopillisia eroja.
Teoriaosiossa kuvaillaan ensiksi fraseologismien tunnusmerkkejä ja kuinka ne eroavat vapaista sanaliitoista. Tämän jälkeen kerrotaan fraseologismien kääntämisestä ekvivalenssiteorian avulla ja yleisesti kääntämisen teoriasta. Ekvivalenssi ja fraseologiset vastinetyypit selitetään tässä teoriaosassa.
Tämän tutkielman tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen, kontrastiivinen analyysi. Tutkimusmateriaaliksi rajattiin 13 fraseologismia romaanin kolmesta ensimmäisestä luvusta. Fraseologismit ja niiden käännökset analysoitiin yksitellen. Näistä selvitittiin, jos mahdollista, fraseologismien alkuperää, fraseologismien ja näiden käännösten eroja sekä lopuksi selvitettiin fraseologinen vastaavuustyyppi.
Analyyseista kävi selville, että yleisin fraseologinen vastinetyyppi valittujen fraseologismien ja näiden käännösten välillä oli 1: Osittaisvastaavuus. Tämän syyksi arveltiin saksankielisten ja suomenkielisten fraseologismien mahdollista yhteistä alkuperää sekä saksan ja suomen kielen kieliopillisia eroja.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8996]