Opettajien käsityksiä tehostetun tai erityisen tuen toteutumisesta tavallisessa varhaiskasvatusryhmässä
Leinonen, Katri (2023)
2023
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305256153
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305256153
Tiivistelmä
Varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa polkuna kohti esi- ja perusopetusta. Varhaiskasvatuslaki uudistui elokuussa 2022 erityisesti lapsen tuen osalta. Lapsen oikeus saada tarvitsemaansa tukea kasvuunsa ja oppimiseensa inklusiivisesti osana lähipäiväkodin toimintaa korostui lakiuudistuksessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä tehostetulla tai erityisellä tuella olevan lapsen saamasta tuesta tavallisessa varhaiskasvatusryhmässä. Tällä tutkimuksella selvitettiin myös opettajien käsityksiä varhaiskasvatuslain (2022) osauudistuksen vaikutuksista lapsen saamaan tukeen. Lisäksi tutkimuksella haluttiin saada tietoa opettajien käsityksistä tuen tarpeen syyn vaikutuksista lapsen saamaan tukeen.
Tämä tutkimus oli laadullinen tutkimus ja tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastateltavina oli kymmenen uusimaalaisessa kunnassa työskentelevää koulutettua varhaiskasvatuksen opettajaa. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä kahden ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta, ja abduktiivisesti teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä kolmannen tutkimuskysymyksen osalta.
Tutkimuksessa selvisi, että lapsen saama tuki toteutui inklusiivisesti osana muun lapsiryhmän toimintaa. Laadukas pedagogiikka ja lapsiryhmän toimiva arki olivat edellytyksiä tuen toteutumiselle. Riittävä henkilöstöresurssi mahdollisti lapsen yksilöllisen tukemisen ryhmässä ja monipuolisten menetelmien käytön lapsen tukemiseksi. Varhaiskasvatuslain (2022) uudistus näkyi tutkimuskunnassa lapsen tukiprosessin muutoksena, mutta ei vaikuttanut lapsen saamaan tukeen käytännössä lapsiryhmässä. Tutkimuksessa selvisi, ettei lapsen tuen tarpeen syyllä ollut vaikutusta lapsen saamaan tukeen. Lapsia tuettiin yksilöllisesti ja tasapuolisesti lapsen tuen tarpeiden mukaisesti, mutta suuret käyttäytymisen haasteet ja laajat kehitykselliset haasteet koettiin isossa ryhmässä vaikeasti tuettaviksi.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että lapsia tuetaan yksilöllisesti lapsiryhmissä, mutta tuki vaatii toteutuakseen riittävän henkilöstöresurssin ja ammattitaitoiset kasvattajat toteuttamaan laadukasta pedagogiikkaa.
Tämä tutkimus oli laadullinen tutkimus ja tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastateltavina oli kymmenen uusimaalaisessa kunnassa työskentelevää koulutettua varhaiskasvatuksen opettajaa. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä kahden ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta, ja abduktiivisesti teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä kolmannen tutkimuskysymyksen osalta.
Tutkimuksessa selvisi, että lapsen saama tuki toteutui inklusiivisesti osana muun lapsiryhmän toimintaa. Laadukas pedagogiikka ja lapsiryhmän toimiva arki olivat edellytyksiä tuen toteutumiselle. Riittävä henkilöstöresurssi mahdollisti lapsen yksilöllisen tukemisen ryhmässä ja monipuolisten menetelmien käytön lapsen tukemiseksi. Varhaiskasvatuslain (2022) uudistus näkyi tutkimuskunnassa lapsen tukiprosessin muutoksena, mutta ei vaikuttanut lapsen saamaan tukeen käytännössä lapsiryhmässä. Tutkimuksessa selvisi, ettei lapsen tuen tarpeen syyllä ollut vaikutusta lapsen saamaan tukeen. Lapsia tuettiin yksilöllisesti ja tasapuolisesti lapsen tuen tarpeiden mukaisesti, mutta suuret käyttäytymisen haasteet ja laajat kehitykselliset haasteet koettiin isossa ryhmässä vaikeasti tuettaviksi.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että lapsia tuetaan yksilöllisesti lapsiryhmissä, mutta tuki vaatii toteutuakseen riittävän henkilöstöresurssin ja ammattitaitoiset kasvattajat toteuttamaan laadukasta pedagogiikkaa.