"Tytönpuolikas muovineuleessa": Anni Ihlbergin romaani Ilonpilaaja feministisenä ja tyttöjen kehitysromaanina
Kärkkäinen, Assi (2023)
Kärkkäinen, Assi
2023
Kirjallisuustieteen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305256140
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305256140
Tiivistelmä
Tutkielmassa analysoidaan Anni Ihlbergin romaania Ilonpilaaja (2021) kahtena kehitysromaanin alalajina, tyttöjen kehitysromaanina sekä feministisenä kehitysromaanina. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä näille lajeille tyypillisiä piirteitä kohdeteoksessa ilmenee, sekä millaisena tyttöys kuvataan 2000-luvulle sijoittuvassa romaanissa. Viimeistä kysymystä tarkastellaan tutkimalla teoksen päähenkilöä poikatyttöhahmon viitekehyksessä.
Luku kolme keskittyy erittelemään Ilonpilaajasta löytyviä kehitysromaanin piirteitä ensin tyttöjen kehitysromaanina, jonka jälkeen feministisenä kehitysromaanina omassa alaluvussaan. Analyysissä hyödynnetään erityisesti Sardella-Ayresin ja Reesen tutkimusta tutkiessa Ilonpilaajaa tyttöjen kehitysromaanina, kun taas feministisen kehitysromaanin analyysiä pohjustaa Rita Felskin tutkimus. Tarkastellessa kohdeteosta tyttöjen kehitysromaanina nousee analyysissä keskeiseksi päähenkilön kokema toiseuden tunne. Feministisen kehitysromaanin analyysissä keskeistä on Felskin teorian mukaisesti naisyhteisöt sekä naisten väliset suhteet, joista tarkastellaan kolmea kehityksen kannalta tärkeintä. Luku neljä keskittyy tutkimaan teoksen päähenkilöä poikatyttöhahmona, jonka kautta pohditaan, millaisena tyttöys teoksessa kuvataan. Luvun neljä teoriapohjana toimii Kristen B. Proehlin tutkimus poikatyttöhahmoista kirjallisuudessa.
Tutkielman tulos on, että Ilonpilaajasta löytyy kehitysromaanille tyypillisiä piirteitä, joskin tyttöjen kehitysromaanin piirteet näyttäytyvät vahvemmin kuin feministisen kehitysromaanin. Teoksen päähenkilöä voi luonnehtia poikatyttöhahmoksi, vaikkakin termi tuntuu vanhanaikaiselta. Toisaalta poikatytön hahmo lukeutuu erityisesti tyttöjen kehitysromaanien perinteeseen, jolloin sen käyttö tuntuu sekä oikeutetulta, että yhdeltä lisäperusteelta kytkeä teos kyseiseen lajiin. Tyttöyttä kuvataan teoksessa päähenkilön kokeman ulkopuolisuuden kautta ja haastamalla perinteistä, usein ahdasta määritelmää tyttöydestä. Tutkimusta olisi mielekästä jatkaa keskittyen erityisesti 2000-luvun kotimaisiin tyttöjen kehitysromaaneihin, sillä vielä tutkimusta on aiheesta tehty hyvin vähän.
Luku kolme keskittyy erittelemään Ilonpilaajasta löytyviä kehitysromaanin piirteitä ensin tyttöjen kehitysromaanina, jonka jälkeen feministisenä kehitysromaanina omassa alaluvussaan. Analyysissä hyödynnetään erityisesti Sardella-Ayresin ja Reesen tutkimusta tutkiessa Ilonpilaajaa tyttöjen kehitysromaanina, kun taas feministisen kehitysromaanin analyysiä pohjustaa Rita Felskin tutkimus. Tarkastellessa kohdeteosta tyttöjen kehitysromaanina nousee analyysissä keskeiseksi päähenkilön kokema toiseuden tunne. Feministisen kehitysromaanin analyysissä keskeistä on Felskin teorian mukaisesti naisyhteisöt sekä naisten väliset suhteet, joista tarkastellaan kolmea kehityksen kannalta tärkeintä. Luku neljä keskittyy tutkimaan teoksen päähenkilöä poikatyttöhahmona, jonka kautta pohditaan, millaisena tyttöys teoksessa kuvataan. Luvun neljä teoriapohjana toimii Kristen B. Proehlin tutkimus poikatyttöhahmoista kirjallisuudessa.
Tutkielman tulos on, että Ilonpilaajasta löytyy kehitysromaanille tyypillisiä piirteitä, joskin tyttöjen kehitysromaanin piirteet näyttäytyvät vahvemmin kuin feministisen kehitysromaanin. Teoksen päähenkilöä voi luonnehtia poikatyttöhahmoksi, vaikkakin termi tuntuu vanhanaikaiselta. Toisaalta poikatytön hahmo lukeutuu erityisesti tyttöjen kehitysromaanien perinteeseen, jolloin sen käyttö tuntuu sekä oikeutetulta, että yhdeltä lisäperusteelta kytkeä teos kyseiseen lajiin. Tyttöyttä kuvataan teoksessa päähenkilön kokeman ulkopuolisuuden kautta ja haastamalla perinteistä, usein ahdasta määritelmää tyttöydestä. Tutkimusta olisi mielekästä jatkaa keskittyen erityisesti 2000-luvun kotimaisiin tyttöjen kehitysromaaneihin, sillä vielä tutkimusta on aiheesta tehty hyvin vähän.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]