"Haluan vain kaiken (ja hyvää kahvia)" : Y- ja z-sukupolvien merkityksellisyyden kokeminen työelämässä julkisen keskustelun pohjalta tarkasteltuna
Linnas, Viola (2023)
Linnas, Viola
2023
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305256137
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305256137
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkitaan y- ja z-sukupolvien merkityksellisyyden rakentumista julkisen keskustelun pohjalta. Merkityksellisyydestä työssä on tuotettu viime vuosina paljon kirjallisuutta ja tutkimustietoa. Erityisesti nuorten työntekijöiden keskuudessa merkityksellisyyden kokemisesta on muodostunut tavoiteltu tunne ja päämäärä. Työelämän muutokset ovat omalta osaltaan muokanneet kokemuksia työn merkityksellisyydestä, ohittaen jopa taloudelliset motivaatiotekijät. Merkityksellisyyden kokeminen työssä suojaa työkykyä ja motivaatiota sekä työssä viihtymistä, joten se on myös yhteiskunnallisesti ja kansanterveydellisesti merkittävä tutkimusaihe.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella julkisen keskustelun kautta rakentuvaa kuvaa y- ja z- sukupolvien työelämästä, tarkastellen erityisesti teemoja, jotka ilmentävät työn merkityksellistämistä. Aihetta tutkittiin laadullisen tutkimuksen muodossa aineistopohjaisen sisällönanalyysin menetelmää hyödyntäen. Tutkimusaineistona on käytetty joukkotiedotuksen ja julkisen median tuotteita, kuten uutisartikkeleita ja blogipostauksia. Niistä on poimittu y- ja z-sukupolven omaa ääntä ja työelämäodotuksia merkityksellisyyden kokemiseen liittyen sekä muiden oletuksia nuorten sukupolvien työelämää koskien. Tutkimuksessa tarkasteltiin siis ikään kuin kahta ”ääntä”, jotka julkisessa keskustelussa luovat kuvaa uusien työelämän sukupolvien työn merkityksellisyydestä. Lisäksi huomiota kohdistetaan nykypäivän työelämän rakenteisiin, jotka näyttäytyvät työn merkityksellisyyden taustalla, ja joita julkisessa keskustelussa nostetaan esiin.
Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä on työn merkityksellisyyden kolme elementtiä ja itseohjautuvuusteorian psykologisia perustarpeet, jotka tukevat tutkimuksen tuloksia toimivasti. Tulosten perusteella työn merkityksellisyyden kokeminen y- ja z-sukupolvien työelämässä voidaan liittää erityisesti omaehtoisuuteen, yhteisöllisyyteen, kyvykkyyteen ja voimakkaaseen arvopohjaisuuteen. Tutkimuksen tulosten mukaan julkinen keskustelu luo myös jonkin verran jännitteitä eri työelämän sukupolvien välille ja uusien sukupolvien työelämästä puhutaan sävykkäästi ja paikoin polarisoituneesti. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että nuorten työelämästä käytävä keskustelu on moniulotteista ja jännittynyttä, joka osaltaan vaikuttaa mielikuviin ja asenteisiin y- ja z-sukupolvia kohtaan. Nuorista puhutaan huolestuneesti ja latautunein kuvauksin samalla, kun myös nuoret työelämän sukupolvet itse kokevat jonkin verran turvattomuutta ja epävarmuutta työmarkkinoilla. Tuloksista käy myös ilmi se, että merkityksellisyyden kokemuksen tukemiseen kaivataan työpaikan tukea. Tulosten perusteella voidaan todeta, että työn merkityksellisyys korostuu julkisessa keskustelussa, jossa se näyttäytyy tärkeässä roolissa uusille työelämän sukupolville.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella julkisen keskustelun kautta rakentuvaa kuvaa y- ja z- sukupolvien työelämästä, tarkastellen erityisesti teemoja, jotka ilmentävät työn merkityksellistämistä. Aihetta tutkittiin laadullisen tutkimuksen muodossa aineistopohjaisen sisällönanalyysin menetelmää hyödyntäen. Tutkimusaineistona on käytetty joukkotiedotuksen ja julkisen median tuotteita, kuten uutisartikkeleita ja blogipostauksia. Niistä on poimittu y- ja z-sukupolven omaa ääntä ja työelämäodotuksia merkityksellisyyden kokemiseen liittyen sekä muiden oletuksia nuorten sukupolvien työelämää koskien. Tutkimuksessa tarkasteltiin siis ikään kuin kahta ”ääntä”, jotka julkisessa keskustelussa luovat kuvaa uusien työelämän sukupolvien työn merkityksellisyydestä. Lisäksi huomiota kohdistetaan nykypäivän työelämän rakenteisiin, jotka näyttäytyvät työn merkityksellisyyden taustalla, ja joita julkisessa keskustelussa nostetaan esiin.
Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä on työn merkityksellisyyden kolme elementtiä ja itseohjautuvuusteorian psykologisia perustarpeet, jotka tukevat tutkimuksen tuloksia toimivasti. Tulosten perusteella työn merkityksellisyyden kokeminen y- ja z-sukupolvien työelämässä voidaan liittää erityisesti omaehtoisuuteen, yhteisöllisyyteen, kyvykkyyteen ja voimakkaaseen arvopohjaisuuteen. Tutkimuksen tulosten mukaan julkinen keskustelu luo myös jonkin verran jännitteitä eri työelämän sukupolvien välille ja uusien sukupolvien työelämästä puhutaan sävykkäästi ja paikoin polarisoituneesti. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että nuorten työelämästä käytävä keskustelu on moniulotteista ja jännittynyttä, joka osaltaan vaikuttaa mielikuviin ja asenteisiin y- ja z-sukupolvia kohtaan. Nuorista puhutaan huolestuneesti ja latautunein kuvauksin samalla, kun myös nuoret työelämän sukupolvet itse kokevat jonkin verran turvattomuutta ja epävarmuutta työmarkkinoilla. Tuloksista käy myös ilmi se, että merkityksellisyyden kokemuksen tukemiseen kaivataan työpaikan tukea. Tulosten perusteella voidaan todeta, että työn merkityksellisyys korostuu julkisessa keskustelussa, jossa se näyttäytyy tärkeässä roolissa uusille työelämän sukupolville.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8798]