”Mä niinku ite silmäilen sitä, et voisko tää nyt ees olla totta”: Viidesluokkalaisten näkemyksiä internetistä löytyneiden mediasisältöjen luotettavuuden arvioinnista
Nieminen, Henriikka (2023)
Nieminen, Henriikka
2023
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305256134
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305256134
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisia kriteereitä viidesluokkalaiset lapset käyttävät internetistä löytyneen mediasisällön luotettavuuden arvioinnissa. Tiedon luotettavuuden arviointi on osa peruskoulun oppimistavoitteita, joten jo alakouluikäisiltä lapsilta odotetaan valmiuksia osata arvioida tiedon luotettavuutta. Internet on suuri osa monen lapsen sekä koulua että vapaa-aikaa, joten tiedon arvioinnin taidot ovat erittäin tärkeitä.
Tutkimus toteutettiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Haastatteluihin osallistui kuusi vapaaehtoista lasta eräästä eteläsuomalaisesta alakoulusta. Haastatteluissa pyrin selvittämään, millaista lasten tiedonhaku on, epäilevätkö lapset ikinä internetistä löytyneen tiedon luotettavuutta ja minkälaisten kriteerien avulla internetistä löytyneitä sisältöjä arvioidaan. Aineisto käsiteltiin sisällönanalyysin keinoin.
Haastatteluissa ilmi tulleet kriteerit tiedon luotettavuuden arvioinnille olivat oma kokemus, lähteiden olemassaolo tai puuttuminen, sisällön julkaisija tai kirjoittaja, sisällön julkaisuajankohta sekä nettisivu tai alusta, jolta tieto on löytynyt. Lapset nostivat keskenään haastatteluissa esille eri asioita, mutta varsinkin oma kokemus ja nettisivu tai alusta, jolta tieto on löytynyt, toistuivat usean lapsen puheissa kriteereinä tiedon arvioinnissa.
Kaikki lapset tiesivät sen, ettei internetissä voi luottaa kaikkeen. Oman kokemuksen merkitys lasten tiedon arvioinnin kriteerinä herätti pohdintaosiossa kuitenkin ajatuksia siitä, ovatko omat mielikuvat tai aavistukset tarpeeksi luotettavia kertomaan tiedon luotettavuudesta, vaikka oma kokemus onkin varmasti yleinen tapa arvioida tietoa. Kaikilta lapsilta vaikutti kuitenkin löytyvän valmiuksia arvioida internetistä löytynyttä tietoa kriittisesti.
Tutkimus toteutettiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Haastatteluihin osallistui kuusi vapaaehtoista lasta eräästä eteläsuomalaisesta alakoulusta. Haastatteluissa pyrin selvittämään, millaista lasten tiedonhaku on, epäilevätkö lapset ikinä internetistä löytyneen tiedon luotettavuutta ja minkälaisten kriteerien avulla internetistä löytyneitä sisältöjä arvioidaan. Aineisto käsiteltiin sisällönanalyysin keinoin.
Haastatteluissa ilmi tulleet kriteerit tiedon luotettavuuden arvioinnille olivat oma kokemus, lähteiden olemassaolo tai puuttuminen, sisällön julkaisija tai kirjoittaja, sisällön julkaisuajankohta sekä nettisivu tai alusta, jolta tieto on löytynyt. Lapset nostivat keskenään haastatteluissa esille eri asioita, mutta varsinkin oma kokemus ja nettisivu tai alusta, jolta tieto on löytynyt, toistuivat usean lapsen puheissa kriteereinä tiedon arvioinnissa.
Kaikki lapset tiesivät sen, ettei internetissä voi luottaa kaikkeen. Oman kokemuksen merkitys lasten tiedon arvioinnin kriteerinä herätti pohdintaosiossa kuitenkin ajatuksia siitä, ovatko omat mielikuvat tai aavistukset tarpeeksi luotettavia kertomaan tiedon luotettavuudesta, vaikka oma kokemus onkin varmasti yleinen tapa arvioida tietoa. Kaikilta lapsilta vaikutti kuitenkin löytyvän valmiuksia arvioida internetistä löytynyttä tietoa kriittisesti.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]