Kiertotalouden strateginen johtaminen kaupunkikonsernissa: Tytäryhtiöiden ja omistajaohjauksen roolit Tampereella
Setälä, Anniina (2023)
Setälä, Anniina
2023
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305256131
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305256131
Tiivistelmä
Tampereen kaupunki on asettanut vuoteen 2030 ulottuvaan strategiaansa monia kiertotalouteen kytkeytyviä tavoitteita sekä julkaissut kiertotaloussuunnitelman vuonna 2022. Tampereen kaupunkikonserni on laaja monitoimialakonserni, jonka useilla tytäryhtiöillä on tunnistettu olevan kiertotalouspotentiaalia ja moni näistä on jo tehnyt työtä kiertotalouden hyväksi. Tutkimuksessa tarkastellaan edelläkävijöiksi tunnistettujen yhtiöiden ja kaupungin ohjauksen yhteisiä mahdollisuuksia ja rooleja kiertotalouden edistämisessä. Mielenkiinto kohdistuu erityisesti omistajaohjauksen mahdollisuuksiin kestävyys- ja kiertotalousasioiden vahvistamisessa tytäryhtiöiden kanssa, jotta kiertotalous yhteisenä tavoitteena saataisiin integroitua läpileikkaavasti konsernikokonaisuuteen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojautuu ympäristöhallinnan ja kiertotalouden strategisen johtamisen tematiikkaan sekä kaupunkikonsernin hallinnan hybridisyyteen. Hybridisyyden avulla tarkastellaan julkisten tehtävien ja palveluiden yhtiöittämisen yleistymistä sekä konsernin toimijoiden erilaisia toiminnan logiikkoja ja niiden kehittymistä. Lisäksi tutkimusta taustoitetaan aiemmalla kaupunkien kestävyysmurroksen tutkimuksella, jonka mukaan muutoksen hallinnan tulisi onnistuakseen olla eri toimialoja yhdistävää. Tutkimuksessa pyritään osallistumaan keskusteluun siitä, miten kiertotalous käytännössä suhteutuu sekä talous- että kestävyysajatteluun kaupungin informaatio-ohjauksessa.
Tutkimusongelmana selvitetään, millaisia mahdollisuuksia kiertotalouden edistämiselle kaupunkikonsernissa voidaan löytää tytäryhtiöiden toiminnan ja kaupungin ohjauksen välillä. Tutkimusongelmaan pyritään vastaamaan seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1) Millaisiksi ja miten kiertotalouden tavoitteet ja toteutus ovat muotoutuneet edelläkävijöiksi tunnistetuissa tytäryhtiöissä? sekä 2) Millaisena tutkimuksessa tarkasteltavina olevat kaupunkikonsernin yhtiöt ja kaupungin yksiköt näkevät roolinsa kiertotalouden edistämisessä Tampereella? Tulosten perusteella pohditaan kaupungin mahdollisuuksia edistää kiertotaloussiirtymää tytäryhtiöiden ohjauksen avulla.
Tämän laadullisen tapaustutkimuksen kohteiksi valittiin neljä kiertotaloustyössä edelläkävijäksi tunnistettua tytäryhtiötä, sekä kaupungin keskushallinnon yksiköistä kaksi, joilla on suoraa tai välillistä ohjausvastuuta. Yhtiöiden edustajien haastattelut toteutettiin ensin ja näiden alustavan analyysin pohjalta muotoiltiin kaupungin edustajille kohdennettu haastattelurunko. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella seuraavat kolme tekijää vaikuttavat eniten kaupungin mahdollisuuksiin edistää kiertotaloutta tytäryhtiöiden välityksellä: erilaiset toiminnan logiikat, yhteistyö ja yhteiskehittäminen sekä toimijoiden roolit ja niihin liittyvät odotukset. Yhtiöt toimivat julkisen ja yksityisen rajapinnalla ja ovat tärkeitä ymmärryksen välittäjiä kaupungin ja sidosryhmien välillä. Tutkimuksen perusteella markkinaehtoisuus vaikuttaa hillitsevästi yhtiön odotuksiin kaupungin ohjaukselta, kun taas lähempänä hallintoa olevista in-house-yhtiöistä esitettiin selkeämmin toiveita roolien kirkastamiseen ja näiden yhdessä kehittämiseen omistajan kanssa. Yhteiskehittämistä pidettiin kautta linjan erittäin tärkeänä kiertotalouden edistämisessä, ja kaupungissa onkin juuri ryhdytty toimiin ja käynnistetty erilaisia hankkeita olemassa olevan asiantuntemuksen hyödyntämiseksi ja kehittämiseksi. Omistajaohjauksen roolia kiertotalouden edistämisessä selvitetään, sillä se ei perinteisesti ole tällaisissa teemoissa ollut mukana. Omistajaohjauksessa on kuitenkin käynnistynyt vastuullisuuden huomiointi yhtiöiden ohjauksessa. Myös sote-uudistus on muuttanut yhtiöiden painoarvoa, joten nykyinen murrostila ja monipuolinen yhtiökenttä tarjoavat kaupungille tilaisuuden vahvistaa kestävyyssiirtymää tytäryhtiöiden välityksellä. Teema on vielä hyvin tuore, ja tällä tutkimuksella tuotetaan lisäarvoa Tampereen kaupungille, mutta myös muille kiertotalouden edistämiseen panostaville organisaatioille sekä aiheen tutkimukselle.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojautuu ympäristöhallinnan ja kiertotalouden strategisen johtamisen tematiikkaan sekä kaupunkikonsernin hallinnan hybridisyyteen. Hybridisyyden avulla tarkastellaan julkisten tehtävien ja palveluiden yhtiöittämisen yleistymistä sekä konsernin toimijoiden erilaisia toiminnan logiikkoja ja niiden kehittymistä. Lisäksi tutkimusta taustoitetaan aiemmalla kaupunkien kestävyysmurroksen tutkimuksella, jonka mukaan muutoksen hallinnan tulisi onnistuakseen olla eri toimialoja yhdistävää. Tutkimuksessa pyritään osallistumaan keskusteluun siitä, miten kiertotalous käytännössä suhteutuu sekä talous- että kestävyysajatteluun kaupungin informaatio-ohjauksessa.
Tutkimusongelmana selvitetään, millaisia mahdollisuuksia kiertotalouden edistämiselle kaupunkikonsernissa voidaan löytää tytäryhtiöiden toiminnan ja kaupungin ohjauksen välillä. Tutkimusongelmaan pyritään vastaamaan seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1) Millaisiksi ja miten kiertotalouden tavoitteet ja toteutus ovat muotoutuneet edelläkävijöiksi tunnistetuissa tytäryhtiöissä? sekä 2) Millaisena tutkimuksessa tarkasteltavina olevat kaupunkikonsernin yhtiöt ja kaupungin yksiköt näkevät roolinsa kiertotalouden edistämisessä Tampereella? Tulosten perusteella pohditaan kaupungin mahdollisuuksia edistää kiertotaloussiirtymää tytäryhtiöiden ohjauksen avulla.
Tämän laadullisen tapaustutkimuksen kohteiksi valittiin neljä kiertotaloustyössä edelläkävijäksi tunnistettua tytäryhtiötä, sekä kaupungin keskushallinnon yksiköistä kaksi, joilla on suoraa tai välillistä ohjausvastuuta. Yhtiöiden edustajien haastattelut toteutettiin ensin ja näiden alustavan analyysin pohjalta muotoiltiin kaupungin edustajille kohdennettu haastattelurunko. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella seuraavat kolme tekijää vaikuttavat eniten kaupungin mahdollisuuksiin edistää kiertotaloutta tytäryhtiöiden välityksellä: erilaiset toiminnan logiikat, yhteistyö ja yhteiskehittäminen sekä toimijoiden roolit ja niihin liittyvät odotukset. Yhtiöt toimivat julkisen ja yksityisen rajapinnalla ja ovat tärkeitä ymmärryksen välittäjiä kaupungin ja sidosryhmien välillä. Tutkimuksen perusteella markkinaehtoisuus vaikuttaa hillitsevästi yhtiön odotuksiin kaupungin ohjaukselta, kun taas lähempänä hallintoa olevista in-house-yhtiöistä esitettiin selkeämmin toiveita roolien kirkastamiseen ja näiden yhdessä kehittämiseen omistajan kanssa. Yhteiskehittämistä pidettiin kautta linjan erittäin tärkeänä kiertotalouden edistämisessä, ja kaupungissa onkin juuri ryhdytty toimiin ja käynnistetty erilaisia hankkeita olemassa olevan asiantuntemuksen hyödyntämiseksi ja kehittämiseksi. Omistajaohjauksen roolia kiertotalouden edistämisessä selvitetään, sillä se ei perinteisesti ole tällaisissa teemoissa ollut mukana. Omistajaohjauksessa on kuitenkin käynnistynyt vastuullisuuden huomiointi yhtiöiden ohjauksessa. Myös sote-uudistus on muuttanut yhtiöiden painoarvoa, joten nykyinen murrostila ja monipuolinen yhtiökenttä tarjoavat kaupungille tilaisuuden vahvistaa kestävyyssiirtymää tytäryhtiöiden välityksellä. Teema on vielä hyvin tuore, ja tällä tutkimuksella tuotetaan lisäarvoa Tampereen kaupungille, mutta myös muille kiertotalouden edistämiseen panostaville organisaatioille sekä aiheen tutkimukselle.