Muovisten pullonkorkkien ympäristövaikutukset
Kaitajärvi, Mikko (2023)
Kaitajärvi, Mikko
2023
Teknisten tieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Engineering Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305246112
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305246112
Tiivistelmä
Euroopan Unionissa (EU) säädettiin direktiivi vuonna 2019, jonka myötä kertakäyttöisten muovien määrää tulee vähentää. Direktiivin myötä muoviset pullonkorkit ovat muutoksen alaisia, koska niiden käyttö muuttuu juomapakkauksessa kiinni pysyväksi. Tässä työssä tarkastellaan muovisten pullonkorkkien ympäristövaikutuksia, ja erityisesti EU:n säätämän kertakäyttöisten muoveja koskevan direktiivin vaikutuksia muovisten pullonkorkkien aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Työssä tarkastellaan ympäristövaikutuksia niiden tuotannolliselta kannalta ja kierrätettävyyden kannalta. Muutoksen on tarkoitus olla voimassa viimeistään vuonna 2024, jonka myötä työssä käsitellään muovisten pullonkorkkien aiheuttamia ympäristövaikutuksia muutoksen aikana ja tulevaisuudessa.
Työ on kirjallisuuskatsaus muovisten pullonkorkkien ympäristövaikutuksista. Työssä tarkas-tellaan muovisiin pullonkorkkeihin käytettyjen lisäaineiden vaikutusta mekaaniseen kierrätykseen, sekä direktiivin vaikutusta muovisten pullonkorkkien ominaisuuksiin ja sitä kautta niiden kierrätettävyyteen. Muoviset pullonkorkit valmistetaan ruiskuvalamalla pääasiassa korkean tiheyden polyeteenistä (PE-HD) tai polypropeenista (PP). Muovisten pullonkorkkien valmistuksessa hyödynnetään eri sovelluksiin paljon lisäaineita, joiden avulla muovisten pullonkorkkien mekaanisia ominaisuuksia on mahdollista parantaa. Muovisten korkkien pitää kestää erilaisia mekaanisia ominaisuuksia heikentäviä ulkoisia lähteitä, kuten esimerkiksi ultravioletti-valoa, jonka myötä lisäaineiden käyttö muovisten korkkien valmistuksessa on välttämätöntä. Työssä käsitellään myös direktiivin vaikutusta kuluttajien kokemiin muutoksiin muovisten pullonkorkkien muuttuessa.
Työssä havaittiin, että muovisten pullonkorkkien ympäristövaikutuksen vähentämiseksi mekaanista kierrätystä tulee kehittää. Direktiivissä määritelty juomapakkauksen kanssa yhteen kiinnittyvä korkki aiheuttaa mekaanisessa kierrätyksessä muovikorkkeihin käytetyn muovin, sekä muovipulloissa käytetyn muovin sekoittumista. Sekoittuminen heikentää kierrätetyn muovin ominaisuuksia, jos muovikorkkia ei eroteta pullosta. Mekaanisen kierrätyksen kehittämisellä pyritään siihen, että muovia on mahdollista kierrättää ominaisuuksia heikentämättä useampia kertoja. Työssä havaittiin myös, että muovisten pullonkorkkien muuttaminen juomapakkauksissa kiinni pysyviksi aiheuttaa sen, että muovisten pullonkorkkien tuottajat joutuvat muuttamaan valmistusmenetelmiään. Muutokset johtavat muovin määrän ja hiilidioksidipäästöjen kasvuun, vaikka tavoitteena on vähentää muovin määrää ja sen valmistuksessa syntyviä päästöjä. Ympäristövaikutusten vähentämiseksi kuluttajille tulee mahdollistaa muovisten korkkien kierrättämisen helppous, jonka myötä mahdollisimman moni muovinen korkki päätyy kierrätettäväksi ja täten muovisten korkkien aiheuttamat ympäristövaikutukset pienentyvät.
Työ on kirjallisuuskatsaus muovisten pullonkorkkien ympäristövaikutuksista. Työssä tarkas-tellaan muovisiin pullonkorkkeihin käytettyjen lisäaineiden vaikutusta mekaaniseen kierrätykseen, sekä direktiivin vaikutusta muovisten pullonkorkkien ominaisuuksiin ja sitä kautta niiden kierrätettävyyteen. Muoviset pullonkorkit valmistetaan ruiskuvalamalla pääasiassa korkean tiheyden polyeteenistä (PE-HD) tai polypropeenista (PP). Muovisten pullonkorkkien valmistuksessa hyödynnetään eri sovelluksiin paljon lisäaineita, joiden avulla muovisten pullonkorkkien mekaanisia ominaisuuksia on mahdollista parantaa. Muovisten korkkien pitää kestää erilaisia mekaanisia ominaisuuksia heikentäviä ulkoisia lähteitä, kuten esimerkiksi ultravioletti-valoa, jonka myötä lisäaineiden käyttö muovisten korkkien valmistuksessa on välttämätöntä. Työssä käsitellään myös direktiivin vaikutusta kuluttajien kokemiin muutoksiin muovisten pullonkorkkien muuttuessa.
Työssä havaittiin, että muovisten pullonkorkkien ympäristövaikutuksen vähentämiseksi mekaanista kierrätystä tulee kehittää. Direktiivissä määritelty juomapakkauksen kanssa yhteen kiinnittyvä korkki aiheuttaa mekaanisessa kierrätyksessä muovikorkkeihin käytetyn muovin, sekä muovipulloissa käytetyn muovin sekoittumista. Sekoittuminen heikentää kierrätetyn muovin ominaisuuksia, jos muovikorkkia ei eroteta pullosta. Mekaanisen kierrätyksen kehittämisellä pyritään siihen, että muovia on mahdollista kierrättää ominaisuuksia heikentämättä useampia kertoja. Työssä havaittiin myös, että muovisten pullonkorkkien muuttaminen juomapakkauksissa kiinni pysyviksi aiheuttaa sen, että muovisten pullonkorkkien tuottajat joutuvat muuttamaan valmistusmenetelmiään. Muutokset johtavat muovin määrän ja hiilidioksidipäästöjen kasvuun, vaikka tavoitteena on vähentää muovin määrää ja sen valmistuksessa syntyviä päästöjä. Ympäristövaikutusten vähentämiseksi kuluttajille tulee mahdollistaa muovisten korkkien kierrättämisen helppous, jonka myötä mahdollisimman moni muovinen korkki päätyy kierrätettäväksi ja täten muovisten korkkien aiheuttamat ympäristövaikutukset pienentyvät.