Ylöspäin eriyttäminen ensimmäisen luokan matematiikassa : Riittääkö oppimateriaaleissa haastetta kaikille?
Myllykangas, Helmi (2023)
Myllykangas, Helmi
2023
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305246102
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305246102
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia ylöspäin eriyttäviä tehtäviä ensimmäisen luokan oppimateriaalit tarjoavat sekä avata, millaisia pedagogisia ohjeistuksia oppimateriaalit sisältävät ylöspäin eriyttämisen näkökulmasta. Matematiikanopetuksessa oppimateriaalien rooli on keskeinen, joten tarkoituksena on kartoittaa, miten matematiikan oppimateriaaleissa huomioidaan taitavia oppilaita. Aihetta taustoitetaan avaamalla matematiikan oppimista, eriyttämistä matematiikanopetuksessa sekä oppimateriaalien roolia matematiikassa.
Tutkimusmenetelmänä toimii laadullinen sisällönanalyysi, ja analysoinnissa hyödynnetään teoriaohjaavaa lähestymistapaa. Tutkimusaineistona toimivat ensimmäisen luokan matematiikan opettajanoppaat, joita analysoidaan oppimisen tasojen taksonomian näkökulmasta taulukoimalla tehtäviä vaikeustason mukaan frekvenssitaulukoksi. Lisäksi aineistoa tulkitaan pedagogisten ohjeistusten näkökulmasta, jolloin mahdollisuus hyödyntää oppimateriaaleja monipuolisesti aukeaa tarkemmin.
Tutkimuksessa taksonomian mukaan arvioidut, ylöspäin eriyttävät tehtävät, olivat tasoa soveltaa ja analysoida. Näihin tehtävätyyppeihin liitetään proseduraalisuus, menetelmien käyttäminen, ongelmanratkaisu, erottelu, jäsentely, määrittely sekä tehtävän materiaalin osien hahmottaminen. Pedagogisissa ohjeistuksissa opettajalle annettiin puolestaan tarkat sijainnit haastavammille tehtäville sekä esiteltiin lisämateriaaleja ja tapoja käyttää oppimateriaaleja soveltavasti, joita olivat muun muassa haastavammat lisätehtävämonisteet, pulmatehtävät, ongelmanratkaisuprojektit ja pelimaailma verkossa.
Taksonomian avulla 240 tutkitusta tehtävästä ylöspäin eriyttäviä oli 21 tehtävää eli noin 9%. Tuloksista voidaan siis päätellä, että kirjan kappaleen tehtävät eivät ainakaan tässä otannassa riitä yksin tarjoamaan riittävää määrää haastetta sitä tarvitseville oppilaille, jolloin opettajan rooli ylöspäin eriyttämisen toteuttajana kasvaa suureksi. Oppimateriaaleissa ylöspäin eriyttäminen painottuukin pitkälti opettajan oppaasta löytyvien lisämateriaalien sekä oppikirjojen viimeisiltä aukeamilta löytyvien haastavampien tehtävien varaan. Tällöin se, millaista ylöspäin eriyttämistä oppilas oppimateriaalin avulla saa riippuukin paljon resursseista, opettajan taidosta tunnistaa taitavia oppilaita, sekä yksilöllisten tarpeiden ja oppiaineksen vastaavuudesta.
Tutkimusmenetelmänä toimii laadullinen sisällönanalyysi, ja analysoinnissa hyödynnetään teoriaohjaavaa lähestymistapaa. Tutkimusaineistona toimivat ensimmäisen luokan matematiikan opettajanoppaat, joita analysoidaan oppimisen tasojen taksonomian näkökulmasta taulukoimalla tehtäviä vaikeustason mukaan frekvenssitaulukoksi. Lisäksi aineistoa tulkitaan pedagogisten ohjeistusten näkökulmasta, jolloin mahdollisuus hyödyntää oppimateriaaleja monipuolisesti aukeaa tarkemmin.
Tutkimuksessa taksonomian mukaan arvioidut, ylöspäin eriyttävät tehtävät, olivat tasoa soveltaa ja analysoida. Näihin tehtävätyyppeihin liitetään proseduraalisuus, menetelmien käyttäminen, ongelmanratkaisu, erottelu, jäsentely, määrittely sekä tehtävän materiaalin osien hahmottaminen. Pedagogisissa ohjeistuksissa opettajalle annettiin puolestaan tarkat sijainnit haastavammille tehtäville sekä esiteltiin lisämateriaaleja ja tapoja käyttää oppimateriaaleja soveltavasti, joita olivat muun muassa haastavammat lisätehtävämonisteet, pulmatehtävät, ongelmanratkaisuprojektit ja pelimaailma verkossa.
Taksonomian avulla 240 tutkitusta tehtävästä ylöspäin eriyttäviä oli 21 tehtävää eli noin 9%. Tuloksista voidaan siis päätellä, että kirjan kappaleen tehtävät eivät ainakaan tässä otannassa riitä yksin tarjoamaan riittävää määrää haastetta sitä tarvitseville oppilaille, jolloin opettajan rooli ylöspäin eriyttämisen toteuttajana kasvaa suureksi. Oppimateriaaleissa ylöspäin eriyttäminen painottuukin pitkälti opettajan oppaasta löytyvien lisämateriaalien sekä oppikirjojen viimeisiltä aukeamilta löytyvien haastavampien tehtävien varaan. Tällöin se, millaista ylöspäin eriyttämistä oppilas oppimateriaalin avulla saa riippuukin paljon resursseista, opettajan taidosta tunnistaa taitavia oppilaita, sekä yksilöllisten tarpeiden ja oppiaineksen vastaavuudesta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]