Jaetun tarkkaavuuden yhteys kielelliseen kehitykseen : Narratiivinen kirjallisuuskatsaus
Huhtanen, Ella; Ryynänen, Noora (2023)
Huhtanen, Ella
Ryynänen, Noora
2023
Logopedian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305246090
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305246090
Tiivistelmä
Lapsella on jo syntyessään luontainen tarve vuorovaikutukseen. Kielellinen kehitys alkaa heti lapsen synnyttyä, ja se etenee hyvin yksilölliseen tahtiin. Alkuun vauva ääntelee reflektiivisesti ja ei-tavoitteellisesti. Vähitellen lapsi oppii vastaamaan vanhemman vuorovaikutusaloitteisiin sekä herättämään vanhempiensa huomion tavoitteellisella ääntelyllä. Jokeltelu alkaa yleensä 7–9 kuukauden iässä. Lapset sanovat ensisanansa keskimäärin vuoden ikäisinä ja kahden vuoden iässä he yleensä kykenevät tuottamaan kaksisanaisia ilmaisuja. Jaetun tarkkaavuuden kehittymisen on tutkittu olevan tärkeä taito kielellisen kehityksen kannalta. Jaetulla tarkkaavuudella tarkoitetaan sitä, että vuorovaikutustilanteessa kummankin osapuolen huomio kiinnittyy samaan asiaan tai esineeseen. Olennaista on, että he kumpikin tiedostavat jakavansa saman tarkkaavuuden kohteen.
Tämä narratiivisena kirjallisuuskatsauksena toteutetun kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää, miten jaettu tarkkaavuus vaikuttaa kielelliseen kehitykseen 1–3 vuoden ikäisillä tyypillisesti kehittyneillä lapsilla. Katsauksen aineisto koostui kahdestatoista vuosina 1986–2023 julkaistusta vertaisarvioidusta artikkelista. Artikkelit valittiin katsaukseen ennakkoon määritettyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Aineiston järjestämisen apuna käytettiin sisällönanalyysia, ja luokittelemalla aineistoa saatiin koottua lopulliset tulokset.
Tutkielman keskeiseksi tulokseksi saatiin, että jaettu tarkkaavuus voi vaikuttaa puheen ymmärtämisen, puheen tuottamisen ja sanaston kehitykseen tyypillisesti kehittyneillä lapsilla 1–3 vuoden iässä. Tutkimustulokset ovat yhteneviä aiempien tutkimustulosten kanssa. Tässä tutkielmassa käytettyjen tutkimusten vähäisen määrän sekä tutkimusten pienten otoskokojen vuoksi tuloksia ei voida yleistää luotettavasti. Lisäksi suurimmassa osassa tutkimuksista ei ollut käytetty satunnaisotantaa. Vaikka tässä tutkielmassa käsiteltävien tutkimusten tulokset ovat keskenään, ja aiempien tutkimusten kanssa samansuuntaisia, lisätutkimuksia tarvitaan.
Tämä narratiivisena kirjallisuuskatsauksena toteutetun kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää, miten jaettu tarkkaavuus vaikuttaa kielelliseen kehitykseen 1–3 vuoden ikäisillä tyypillisesti kehittyneillä lapsilla. Katsauksen aineisto koostui kahdestatoista vuosina 1986–2023 julkaistusta vertaisarvioidusta artikkelista. Artikkelit valittiin katsaukseen ennakkoon määritettyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Aineiston järjestämisen apuna käytettiin sisällönanalyysia, ja luokittelemalla aineistoa saatiin koottua lopulliset tulokset.
Tutkielman keskeiseksi tulokseksi saatiin, että jaettu tarkkaavuus voi vaikuttaa puheen ymmärtämisen, puheen tuottamisen ja sanaston kehitykseen tyypillisesti kehittyneillä lapsilla 1–3 vuoden iässä. Tutkimustulokset ovat yhteneviä aiempien tutkimustulosten kanssa. Tässä tutkielmassa käytettyjen tutkimusten vähäisen määrän sekä tutkimusten pienten otoskokojen vuoksi tuloksia ei voida yleistää luotettavasti. Lisäksi suurimmassa osassa tutkimuksista ei ollut käytetty satunnaisotantaa. Vaikka tässä tutkielmassa käsiteltävien tutkimusten tulokset ovat keskenään, ja aiempien tutkimusten kanssa samansuuntaisia, lisätutkimuksia tarvitaan.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]