Etätyö ja yhteisöllisyyden johtaminen: Tutkimus Kansaneläkelaitoksen henkilöstöstrategioista yhteisöllisyyden edistämiseksi
Rantanen, Nanna (2023)
Rantanen, Nanna
2023
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305226026
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305226026
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkitaan yhteisöllisyyden johtamista ja sen ilmentymiä Kansaneläkelaitoksen henkilöstöstrategioissa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, missä määrin etätyöhön siirtymisellä on ollut vaikutusta yhteisöllisyyden johtamiseen strategisella tasolla valikoidussa organisaatiossa. Tutkimuksessa vertaillaan Kansaneläkelaitoksen henkilöstöstrategioita vuodelta 2020 sekä vuodelta 2022, joista uudempi on laadittu etätyöhön siirtymisen jälkeen. Niiden kautta havainnoidaan strategisella tasolla tapahtunutta muutosta koskien yhteisöllisyyttä ja sen johtamista Kansaneläkelaitoksessa. Tutkimuksen taustalla on koronapandemian myötä tapahtunut radikaali muutos etätyöhön siirtymiseen, jonka seurauksena perinteiset yhteisöllisyyden johtamisen keinot ovat muuttuneet kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen vaihduttua tietotekniikan välityksellä käytävään yhteydenpitoon. Täten tutkimuksen taustaoletuksena on, että yhteisöllisyyden johtamisen ilmentymät strategisella tasolla ovat muuttuneet etätyöhön siirtymisen seurauksena.
Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena eli laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen tavoitteena on ollut tutkia yhteisöllisyyden johtamisen muutosta strategisella tasolla. Yhteisöllisyyden johtamisen ollessa laaja kokonaisuus, tutkimus on rajattu koskemaan tiettyä kohdeorganisaatiota ja sen kahta viimeisintä strategiaa, jotta tutkimus olisi toteutettavissa ja pystyttäisiin havainnoimaan yksityiskohtaisesti strategisella tasolla tapahtunutta muutosta. Kohdeorganisaatioksi on valikoitunut Kansaneläkelaitos, koska se on suuri julkinen organisaatio. Sen henkilöstö koostuu noin 8 000 työntekijästä, jonka vuoksi siltä voidaan olettaa merkittäviä panostuksia henkilöstöstrategioihinsa. Tutkimusaineisto on luokiteltu teoreettista viitekehystä mukaillen kolmeen luokkaan: vuorovaikutus, luottamus ja yhteistyö sekä johtaminen. Näiden lisäksi muutosta on havainnoitu yhteisöllisyyden sekä etätyön käsitteiden kautta.
Tutkimustulosten perusteella yhteisöllisyyden johtamisen ilmentymät Kansaneläkelaitoksen strategisella tasolla ovat ainakin osittain muuttuneet etätyöhön siirtymisen jälkeen. Yhteisöllisyyden käsitettä on käytetty ainoastaan uudemmassa strategiassa, joka ilmentää sitä, että se on tunnistettu käsitteellisellä tasolla Kansaneläkelaitokseen vaikuttavana ja sen kannalta merkittävänä ilmiönä vasta etätyöaikana. Yhteisöllisyys kuitenkin rakentuu monista eri tekijöistä, kuten vuorovaikutuksesta, luottamuksesta, yhteistyöstä sekä johtamisesta, joilla on keskeinen rooli myös vanhemmassa strategiassa. Yhteisöllisyys ja sen johtaminen ovat siis olleet läsnä Kansaneläkelaitoksen strategioissa jo ennen etätyöhön siirtymistä. Tutkimustulosten perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että niiden merkitys on korostunut etätyöhön siirtymisen jälkeen. Etätyön erityispiirteet ja sen luomat uudet mahdollisuudet rakentaa ja johtaa yhteisöllisyyttä tietotekniikan välityksellä ovat kuitenkin jääneet strategian tasolla puutteellisiksi. Kansaneläkelaitoksen strategioissa ei siis ole huomioitu etätyötä yhteisöllisyyden johtamisessa vaan korostettu ainoastaan läsnätyön merkitystä sen rakentamisessa.
Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena eli laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen tavoitteena on ollut tutkia yhteisöllisyyden johtamisen muutosta strategisella tasolla. Yhteisöllisyyden johtamisen ollessa laaja kokonaisuus, tutkimus on rajattu koskemaan tiettyä kohdeorganisaatiota ja sen kahta viimeisintä strategiaa, jotta tutkimus olisi toteutettavissa ja pystyttäisiin havainnoimaan yksityiskohtaisesti strategisella tasolla tapahtunutta muutosta. Kohdeorganisaatioksi on valikoitunut Kansaneläkelaitos, koska se on suuri julkinen organisaatio. Sen henkilöstö koostuu noin 8 000 työntekijästä, jonka vuoksi siltä voidaan olettaa merkittäviä panostuksia henkilöstöstrategioihinsa. Tutkimusaineisto on luokiteltu teoreettista viitekehystä mukaillen kolmeen luokkaan: vuorovaikutus, luottamus ja yhteistyö sekä johtaminen. Näiden lisäksi muutosta on havainnoitu yhteisöllisyyden sekä etätyön käsitteiden kautta.
Tutkimustulosten perusteella yhteisöllisyyden johtamisen ilmentymät Kansaneläkelaitoksen strategisella tasolla ovat ainakin osittain muuttuneet etätyöhön siirtymisen jälkeen. Yhteisöllisyyden käsitettä on käytetty ainoastaan uudemmassa strategiassa, joka ilmentää sitä, että se on tunnistettu käsitteellisellä tasolla Kansaneläkelaitokseen vaikuttavana ja sen kannalta merkittävänä ilmiönä vasta etätyöaikana. Yhteisöllisyys kuitenkin rakentuu monista eri tekijöistä, kuten vuorovaikutuksesta, luottamuksesta, yhteistyöstä sekä johtamisesta, joilla on keskeinen rooli myös vanhemmassa strategiassa. Yhteisöllisyys ja sen johtaminen ovat siis olleet läsnä Kansaneläkelaitoksen strategioissa jo ennen etätyöhön siirtymistä. Tutkimustulosten perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että niiden merkitys on korostunut etätyöhön siirtymisen jälkeen. Etätyön erityispiirteet ja sen luomat uudet mahdollisuudet rakentaa ja johtaa yhteisöllisyyttä tietotekniikan välityksellä ovat kuitenkin jääneet strategian tasolla puutteellisiksi. Kansaneläkelaitoksen strategioissa ei siis ole huomioitu etätyötä yhteisöllisyyden johtamisessa vaan korostettu ainoastaan läsnätyön merkitystä sen rakentamisessa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8935]