Kotikansainvälistymisen toteutuminen paikallisten opiskelijoiden näkökulmasta omassa korkeakoulussa
Honkanen, Marisa (2023)
Honkanen, Marisa
2023
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305226020
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305226020
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kasvatustieteen opiskelijoiden kansainvälistymiskokemuksia Tampereen yliopistossa ja kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti kotikansainvälistymiskokemuksiin eli kaikkiin niihin kansainvälisiin aktiviteetteihin, jotka tapahtuvat kotikampuksella. Tarkoituksena oli selvittää, millaisena kotikansainvälistyminen näyttäytyi paikallisille opiskelijoille ja millaisia kokemuksia heillä oli kotikansainvälistymisestä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin opiskelijoiden kokemuksia Tampereen yliopiston roolista kotikansainvälistymisessä. Tässä yhteydessä tarkasteltiin opiskelijoiden esille tuomien kokemusten perusteella yliopiston ja opetussuunnitelman tukevia ja rajoittavia tekijöitä kansainvälistymismahdollisuuksia kohtaan. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää opiskelijoiden kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen kokemuksia.
Aineisto kerättiin teemahaastatteluin, joihin osallistui yhteensä seitsemän paikalliseksi itsensä määrittelevää kasvatustieteen korkeakouluopiskelijaa. Teemahaastatteluiden teemat olivat opiskelijoiden yleiset kansainvälistymiskokemukset Tampereen yliopistossa, kulttuurienvälinen vuorovaikutus sekä opetussuunnitelma, kurssien sisällöt ja teemat. Nämä teemat pohjaavat tutkimuskysymyksiin. Haastatteluista syntynyt aineisto analysoitiin tulkinnallisen fenomenologian lähestymistavalla, jossa kokemuksia lähestyttiin ymmärrystä syventäen tulkitsemalla jaettujen kokemusten merkityksiä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kotikansainvälistymisen tila nähtiin yliopiston erilaisissa ympäristöissä erillisenä, vähäisenä, kapea-alaisena sekä toissijaisena. Erillisyyttä kuvattiin kokemuksissa yleisten asenteiden ja kokemusten erillisyytenä toisistaan sekä paikallisten ja kansainvälisten opiskelijoiden erillisyytenä. Kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen liittyviä kokemuksia opiskelijoilla oli tutkimuksen perusteella vähänlaisesti. Pääosin kulttuurienvälisiä vuorovaikutuskokemuksia kuvattiin opettavaisina ja mielekkäinä, mutta vuorovaikutuksen toteutumisessa esiintyi haasteita esimerkiksi kieleen liittyen. Tutkimuksen perusteella kotikansainvälistymisestä opittiin tiedollisia ja geneerisiä taitoja sekä se vaikutti ajattelun kehittymiseen.
Haastateltujen opiskelijoiden toimijuus suhteessa ympäristössä oleviin mahdollisuuksiin vaikutti keskeisesti kansainvälisyyden toteutumiseen. Mahdollistavista tekijöistä keskeisin oli sivuainemahdollisuuksien puitteissa tehdyt valinnat opetussuunnitelman sisällä. Lisäksi hakeutuminen kansainvälisten opiskelijoiden pariin erityisesti opiskelijatoiminnan puolella mahdollisti kotikansainvälistymisen toteutumista. Tulosten perusteella kotikansainvälistymisessä on kehitettävää opetussuunnitelman, yhteisöllisyyden rakentamisen sekä tietoisuuden, tuen ja kannustamisen lisäämisen osalta. Johtopäätöksenä voidaan todeta kotikansainvälistymisen mahdollistuvan kansainvälisyyden yleisestä tilasta huolimatta tiettyjen tarjoumien rajoissa, mutta toteutuakseen edellyttää aktiivista toimijuutta. The aim of this study was to examine local students’ internationalisation experiences at Tampere University and the Faculty of Education and Culture. This study focused on internationalisation experiences at home, which refers to locally occurring activities. For this purpose, the study investigated how internationalisation at home appeared for students and what kinds of meanings students experienced in that context. The study aimed to explore how students experienced the university’s role in internationalisation at home, what kinds of meanings they described regarding their experiences with Tampere University, and the curriculum’s supportive or restrictive features towards internationalisation possibilities.
Data was collected by conducting thematic interviews and the themes of the interviews included general internationalisation experiences, intercultural interaction, curriculum, and courses’ contents and themes. The participants of this study were seven students who identified themselves as local students. An interpretative phenomenological analysis approach was used to analyse the data. The objective was to deepen the comprehension of the interpretative meanings of students’ shared experiences.
The results described that a state of internationalisation was generally seen from a narrow point of view, and portrayed as a minor, separate, and secondary matter within university environments. Separateness was described between local and international students and between the general attitudes and experiences of the students. Based on this study, students were lacking intercultural interaction experiences and there occurred some challenges, nevertheless that most of these experiences were described as instructive and meaningful. These findings suggest that the students’ knowledge, generic skills, and thinking were improved due to these experiences. However, it is necessary to develop internationalisation at home by improving awareness, support, and encouragement for students. Furthermore, it is significant to build an inclusive community and offer more opportunities as part of the curriculum. Finally, despite the general state, internationalisation at home was possible within enabling structures, but required active agency.
Aineisto kerättiin teemahaastatteluin, joihin osallistui yhteensä seitsemän paikalliseksi itsensä määrittelevää kasvatustieteen korkeakouluopiskelijaa. Teemahaastatteluiden teemat olivat opiskelijoiden yleiset kansainvälistymiskokemukset Tampereen yliopistossa, kulttuurienvälinen vuorovaikutus sekä opetussuunnitelma, kurssien sisällöt ja teemat. Nämä teemat pohjaavat tutkimuskysymyksiin. Haastatteluista syntynyt aineisto analysoitiin tulkinnallisen fenomenologian lähestymistavalla, jossa kokemuksia lähestyttiin ymmärrystä syventäen tulkitsemalla jaettujen kokemusten merkityksiä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kotikansainvälistymisen tila nähtiin yliopiston erilaisissa ympäristöissä erillisenä, vähäisenä, kapea-alaisena sekä toissijaisena. Erillisyyttä kuvattiin kokemuksissa yleisten asenteiden ja kokemusten erillisyytenä toisistaan sekä paikallisten ja kansainvälisten opiskelijoiden erillisyytenä. Kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen liittyviä kokemuksia opiskelijoilla oli tutkimuksen perusteella vähänlaisesti. Pääosin kulttuurienvälisiä vuorovaikutuskokemuksia kuvattiin opettavaisina ja mielekkäinä, mutta vuorovaikutuksen toteutumisessa esiintyi haasteita esimerkiksi kieleen liittyen. Tutkimuksen perusteella kotikansainvälistymisestä opittiin tiedollisia ja geneerisiä taitoja sekä se vaikutti ajattelun kehittymiseen.
Haastateltujen opiskelijoiden toimijuus suhteessa ympäristössä oleviin mahdollisuuksiin vaikutti keskeisesti kansainvälisyyden toteutumiseen. Mahdollistavista tekijöistä keskeisin oli sivuainemahdollisuuksien puitteissa tehdyt valinnat opetussuunnitelman sisällä. Lisäksi hakeutuminen kansainvälisten opiskelijoiden pariin erityisesti opiskelijatoiminnan puolella mahdollisti kotikansainvälistymisen toteutumista. Tulosten perusteella kotikansainvälistymisessä on kehitettävää opetussuunnitelman, yhteisöllisyyden rakentamisen sekä tietoisuuden, tuen ja kannustamisen lisäämisen osalta. Johtopäätöksenä voidaan todeta kotikansainvälistymisen mahdollistuvan kansainvälisyyden yleisestä tilasta huolimatta tiettyjen tarjoumien rajoissa, mutta toteutuakseen edellyttää aktiivista toimijuutta.
Data was collected by conducting thematic interviews and the themes of the interviews included general internationalisation experiences, intercultural interaction, curriculum, and courses’ contents and themes. The participants of this study were seven students who identified themselves as local students. An interpretative phenomenological analysis approach was used to analyse the data. The objective was to deepen the comprehension of the interpretative meanings of students’ shared experiences.
The results described that a state of internationalisation was generally seen from a narrow point of view, and portrayed as a minor, separate, and secondary matter within university environments. Separateness was described between local and international students and between the general attitudes and experiences of the students. Based on this study, students were lacking intercultural interaction experiences and there occurred some challenges, nevertheless that most of these experiences were described as instructive and meaningful. These findings suggest that the students’ knowledge, generic skills, and thinking were improved due to these experiences. However, it is necessary to develop internationalisation at home by improving awareness, support, and encouragement for students. Furthermore, it is significant to build an inclusive community and offer more opportunities as part of the curriculum. Finally, despite the general state, internationalisation at home was possible within enabling structures, but required active agency.