Osallistuva budjetointi demokratiainnovaationa, tavoitteet ja mahdollistavat tekijät : Monitapaustutkimus yhdeksästä Pirkanmaan kunnasta

Abstract

Tässä tutkimuksessa osallistuvaa budjetointia käsitellään demokratiainnovaationa. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille, kuinka suuressa osassa kuntia osallistuvaa budjetointia Pirkanmaalla on hyödynnetty ja millaisia kokemuksia osallistuvan budjetoinnin toteutuksesta kunnilla on. Tutkimus tuo esille millaisia määrärahoja kunnat ovat osallistuvaan budjetointiin osoittaneet ja mihin kohteisiin. Tutkimus tuo näkyväksi myös, miten prosessit ovat tutkimuksen kohteena olevissa kunnissa edenneet ja millaisia osallistuvan budjetoinnin malleja toteutuksissa on käytetty. Tutkimuskysymys, johon etsitään vastausta, on: Millaisia tekijöitä ja tavoitteita osallistuvan budjetoinnin toteuttamiseen demokratiainnovaationa liittyy?

Tutkimuksen kohteena ovat Pirkanmaan kunnat, joissa osallistuvan budjetoinnin prosessi on vähintään kerran kokonaisuudessaan toteutettu. Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastattelemalla niiden kuntien henkilöitä, joissa osallistuvasta budjetoinnista on kokemuksia. Haastateltavat ovat oman kuntansa osallistuvan budjetoinnin prosessissa merkittävässä asemassa toimineita työntekijöitä tai viranhaltijoita. Haastattelut suoritettiin marraskuun 2022 ja helmikuun 2023 välillä ja haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysin menetelmällä.

Tutkimusaineiston mukaan Pirkanmaan kunnista 56,5 % on toteuttanut tai parhaillaan toteuttaa ensimmäistä kertaa osallistuvaa budjetointia. Tutkimuksen tulokset ovat ajankohtaisia ja tuoreita. Ensimmäinen läpi viety prosessi koettiin raskaana ja aikaa vievänä, koska se lähes poikkeuksetta suoritettiin muun työn ohessa. Toisaalta prosessin jälkeen koettiin onnistumisen tunteita ja oltiin valmiita jatkamaan osallistuvaa budjetointia. Tutkimuksessa selvisi, että kunnat luovat toisilleen positiivista painetta kehittyä ja seuraavat toistensa toimia. Monen kunnan päätös aloittaa osallistuva budjetointi lähti naapurikunnan esimerkistä. Motivaationa aloittamiseen oli myös aito halu lisätä kuntalaisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Isoimmaksi haasteeksi koko prosessin osalta koettiin pitkäkestoisen prosessin realistinen aikataulutus ja eniten palautetta kuntalaisten taholta tuli koko prosessin heikosta tiedottamisesta.

Suosituksena kunnille: lähtekää rohkeasti kokeilemaan osallistuvaa budjetointia. Vaikka prosessi ei sujuisi täydellisesti, prosessissa koettu vaikuttavuus motivoi jatkamaan seuraavaankin vuoteen. Se innostaa muitakin kuntia aloittamaan ja kun useat kunnat osallistuvat, voidaan toivoa budjetoitujen määrärahojenkin kohoavan.

Jatkotutkimuksen mahdollisuuksina vastaavaa tutkimusta voisi laajentaa koskemaan muita Suomen maakuntia, jonka jälkeen tutkimusten tuloksia olisi mahdollista verrata keskenään sekä tutkia prosessien tekijöiden ja vaikutuksien yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia.