Applicability of the MSC Fisheries Standard in the Context of Finnish Freshwater Fishing
Tynkkynen, Minni (2023)
Tynkkynen, Minni
2023
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305226016
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305226016
Tiivistelmä
This thesis examines the applicability of the Fisheries Standard of a non-governmental organization Marine Stewardship Council (MSC) to the context of Finnish freshwater fishing. The aim is to identify the challenges and power dynamics faced by the parties in the certification process for trawling and seine-fishing of Lake Saimaa vendace. The Finnish trawling and fyke net fishing for Baltic herring and sprat were certified to the MSC standard in 2018, and these species represent about 95% of the total annual catch in the Finnishmarine area.
As a theoretical framework, the thesis draws on theories of political ecology and examines the topic from the perspective of power theories in particular. Recently, scholars have stressed that power phenomena should be viewed in a multidimensional way, taking into account different power perspectives. This study focuses specifically on actor-oriented, neo-Marxist and post-structuralist conceptions of power, and intends to mirror these in the glocal context in which the MSC operates and influences. The aim is to take a closer look at how the relationship between small-scale fisheries and the powerful global non-state actor (MSC) is perceived by the different interested parties.
In addition to the extensive research literature, a total of 12 expert/researcher and stakeholder interviews, 10 of which were carried out in the context of the author's internship, provide the material for the thesis. The method of analysis used is qualitative content analysis for more than 100 pages of interview material, which are transcribed and classified thematically with appropriate color codes. As the thesis progresses, the aim is therefore to identify and detect links between these themes and to draw a relevant and interesting conclusion based on the data.
The study showed that the MSC Fisheries Standard is not applicable as such in the context of Finnish freshwater fisheries. Several reasons emerged for this: the current Finnish fisheries management structure is too complex to allow a certification scheme built for ocean fisheries to adapt to the needs of small-scale fisheries. Due to the fragmentation of the management structure in Finnish waters, there is no centralized control and management system, a requirement that is built into the principles of the MSC's Fisheries Standard. The current demographic structure of the fishing industry is also not conducive to the development and maintenance of such burdensome certification schemes, and the cost-benefit ratio of certification would most likely remain low. The Finnish fishing industry is generally perceived as sustainable and organic in the public discussion, but the interviews revealed that more extensive fish biology and social research and education, as well as additional funding is needed to provide an evidence base to establish and demonstrate the level of domestic fish sustainability. Tutkielmassa tarkastellaan ei-valtiollisen Marine Stewardship Council (MSC) -järjestön kestävän kalastuksen standardin soveltuvuutta suomalaisen sisävesikalastuksen kontekstiin. Tarkoituksena on selvittää, minkälaisia haasteita ja valtadynamiikka-asetelmia osapuolet ovat kohdanneet Saimaan muikun trooli- ja nuottakalastuksen sertifiointiprosessissa. Suomalainen Itämeren silakan ja kilohailin trooli- ja rysäkalastus on sertifioitu MSC-standardilla vuonna 2018, ja nämä lajit edustavat noin 95 % Suomen merialueen vuosittaisesta kokonaissaaliista.
Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa hyödynnetään poliittisen ekologian teorioita, ja aihetta tarkastellaan eritoten valtateorioiden näkökulmasta. Tutkijat ovat viime aikoina korostaneet, että vallan ilmiöitä tulisi tarkastella moniulotteisesti, eri valtaperspektiivit huomioiden. Tässä tutkimuksessa keskitytään nimenomaan toimijalähtöiseen, uusmarxistiseen ja poststrukturalistiseen käsitykseen vallankäytöstä, ja näitä pyritään peilaamaan siihen glokaaliin (engl. glocal) kontekstiin, jossa MSC toimii ja vaikuttaa. Tavoitteena on tarkastella lähemmin, minkälaisena pienen, eli pienimuotoisen kalastuksen ja suuren vaikutusvaltaisen, eli maailmanlaajuisen ei-valtiollisen toimijan (MSC) keskinäinen suhde näyttäytyy eri asianosaisten näkökulmista.
Aineistona tutkielmassa toimii laajan tutkimuskirjallisuuden lisäksi yhteensä 12 asiantuntija- ja sidosryhmähaastattelua, joista 10 on toteutettu tutkielman kirjoittajan työelämäharjoittelun yhteydessä. Analyysimenetelmänä hyödynnetään laadullista sisällönanalyysiä yli sadasta sivusta litteroitua haastatteluaineistoa, ja tämä aineisto luokitellaan teemoittain soveltuvin värikoodein. Tutkielman edetessä pyritään siis löytämään ja havaitsemaan näiden teemojen välisiä yhteyksiä ja luomaan soveltuva ja kiinnostava johtopäätelmä aineiston pohjalta.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että MSC:n kestävän kalastuksen standardi ei sellaisenaan ole sovellettavissa Suomen sisävesikalastuksen yhteydessä. Syitä tähän ilmeni useita: Suomen kalastushallintorakenne on nykyisellään liian monimutkainen, jotta valtamerikalastukseen rakennettu sertifiointijärjestelmä voisi mukautua pienimuotoisen kalastuksen tarpeisiin. Suomen vesialueiden hallintorakenteen pirstaloitumisen takia ei ole olemassa keskitettyä valvonta- ja hallintojärjestelmää, jonka vaatimus on sisäänrakennettuna MSC:n kestävän kalastuksen standardin periaatteissa. Myöskään kalastuselinkeinon nykyinen väestörakenne ei ole suotuisa tällaisten raskaiden sertifiointijärjestelmien kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi, ja sertifioinnin kustannushyötysuhde jäisi mitä todennäköisimmin alhaiseksi. Suomalaista kalastuselinkeinoa pidetään julkisessa keskustelussa yleisesti kestävänä ja luonnonmukaisesti toteutettuna, mutta haastatteluissa ilmeni, että laajempaa kalabiologista ja yhteiskunnallista tutkimusta, koulutusta sekä lisärahoitusta tarvitaan kotimaisen kalan kestävyyden tason tietoperusteiseksi selvittämiseksi ja osoittamiseksi.
As a theoretical framework, the thesis draws on theories of political ecology and examines the topic from the perspective of power theories in particular. Recently, scholars have stressed that power phenomena should be viewed in a multidimensional way, taking into account different power perspectives. This study focuses specifically on actor-oriented, neo-Marxist and post-structuralist conceptions of power, and intends to mirror these in the glocal context in which the MSC operates and influences. The aim is to take a closer look at how the relationship between small-scale fisheries and the powerful global non-state actor (MSC) is perceived by the different interested parties.
In addition to the extensive research literature, a total of 12 expert/researcher and stakeholder interviews, 10 of which were carried out in the context of the author's internship, provide the material for the thesis. The method of analysis used is qualitative content analysis for more than 100 pages of interview material, which are transcribed and classified thematically with appropriate color codes. As the thesis progresses, the aim is therefore to identify and detect links between these themes and to draw a relevant and interesting conclusion based on the data.
The study showed that the MSC Fisheries Standard is not applicable as such in the context of Finnish freshwater fisheries. Several reasons emerged for this: the current Finnish fisheries management structure is too complex to allow a certification scheme built for ocean fisheries to adapt to the needs of small-scale fisheries. Due to the fragmentation of the management structure in Finnish waters, there is no centralized control and management system, a requirement that is built into the principles of the MSC's Fisheries Standard. The current demographic structure of the fishing industry is also not conducive to the development and maintenance of such burdensome certification schemes, and the cost-benefit ratio of certification would most likely remain low. The Finnish fishing industry is generally perceived as sustainable and organic in the public discussion, but the interviews revealed that more extensive fish biology and social research and education, as well as additional funding is needed to provide an evidence base to establish and demonstrate the level of domestic fish sustainability.
Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa hyödynnetään poliittisen ekologian teorioita, ja aihetta tarkastellaan eritoten valtateorioiden näkökulmasta. Tutkijat ovat viime aikoina korostaneet, että vallan ilmiöitä tulisi tarkastella moniulotteisesti, eri valtaperspektiivit huomioiden. Tässä tutkimuksessa keskitytään nimenomaan toimijalähtöiseen, uusmarxistiseen ja poststrukturalistiseen käsitykseen vallankäytöstä, ja näitä pyritään peilaamaan siihen glokaaliin (engl. glocal) kontekstiin, jossa MSC toimii ja vaikuttaa. Tavoitteena on tarkastella lähemmin, minkälaisena pienen, eli pienimuotoisen kalastuksen ja suuren vaikutusvaltaisen, eli maailmanlaajuisen ei-valtiollisen toimijan (MSC) keskinäinen suhde näyttäytyy eri asianosaisten näkökulmista.
Aineistona tutkielmassa toimii laajan tutkimuskirjallisuuden lisäksi yhteensä 12 asiantuntija- ja sidosryhmähaastattelua, joista 10 on toteutettu tutkielman kirjoittajan työelämäharjoittelun yhteydessä. Analyysimenetelmänä hyödynnetään laadullista sisällönanalyysiä yli sadasta sivusta litteroitua haastatteluaineistoa, ja tämä aineisto luokitellaan teemoittain soveltuvin värikoodein. Tutkielman edetessä pyritään siis löytämään ja havaitsemaan näiden teemojen välisiä yhteyksiä ja luomaan soveltuva ja kiinnostava johtopäätelmä aineiston pohjalta.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että MSC:n kestävän kalastuksen standardi ei sellaisenaan ole sovellettavissa Suomen sisävesikalastuksen yhteydessä. Syitä tähän ilmeni useita: Suomen kalastushallintorakenne on nykyisellään liian monimutkainen, jotta valtamerikalastukseen rakennettu sertifiointijärjestelmä voisi mukautua pienimuotoisen kalastuksen tarpeisiin. Suomen vesialueiden hallintorakenteen pirstaloitumisen takia ei ole olemassa keskitettyä valvonta- ja hallintojärjestelmää, jonka vaatimus on sisäänrakennettuna MSC:n kestävän kalastuksen standardin periaatteissa. Myöskään kalastuselinkeinon nykyinen väestörakenne ei ole suotuisa tällaisten raskaiden sertifiointijärjestelmien kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi, ja sertifioinnin kustannushyötysuhde jäisi mitä todennäköisimmin alhaiseksi. Suomalaista kalastuselinkeinoa pidetään julkisessa keskustelussa yleisesti kestävänä ja luonnonmukaisesti toteutettuna, mutta haastatteluissa ilmeni, että laajempaa kalabiologista ja yhteiskunnallista tutkimusta, koulutusta sekä lisärahoitusta tarvitaan kotimaisen kalan kestävyyden tason tietoperusteiseksi selvittämiseksi ja osoittamiseksi.