Piirustukseton elementtituotanto
Lähteenmäki, Matti (2023)
2023
Rakennustekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305226015
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305226015
Tiivistelmä
Diplomityössä perehdyttiin mahdollisuuteen siirtyä elementtituotannossa kohti piirustuksettomuutta. Tietomallintaminen on kehittynyt ja yleistynyt rakennusalalla merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Rakenne- ja elementtisuunnittelu on mullistunut 2000-luvulla suunnittelun siirtyessä 2D-suunnittelusta 3D-suunnitteluun. Tietomalleja hyödynnetään työmailla, elementtitehtailla ja hiljalleen jopa viranomaistoiminnassa. Tietomallien yleistyminen ei ole juurikaan vaikuttanut elementtitehtaiden tapaan valmistaa betonielementtejä.
Tietomalleista saadaan enemmän hyötyä, kun kaikki osapuolet käyttävät tietomallitietoa. Tietomallitietoa voidaan prosessoida automaattisesti, eikä sen tulkitsemiseen aina vaadita ihmistä. Mitä enemmän dataa voidaan kerätä tietomalleista automaattisesti, sitä enemmän alojensa asiantuntijat voivat käyttää työpanostaan tärkeämpiin työtehtäviin.
Diplomityössä tehtiin kirjallisuuskatsaus, jossa perehdyttiin elementtisuunnitteluun ja sen vaiheisiin. Muita painopistealueita oli elementtisuunnittelun tuottamat dokumentit, suunnitteluprosessiin vaikuttavat tahot, sekä itse tietomallintaminen. Näiden pohjalta koostettiin tämän diplomityön teoriaosuus. Työssä kerättiin ensikäden tietoa elementtisuunnittelun ja tuotannon tämänhetkisestä tilanteesta haastatteluilla. Työn puitteissa haastateltiin kolmea suurta suomalaista elementtitoimittajaa, sekä 11 A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n asiantuntijaa, joilla on kokemusta elementtisuunnittelusta.
Haastatteluissa selvitettiin mitkä tekijät hidastavat tai estävät piirustuksettoman elementtituotannon kehittymistä. Elementtitehtailta kysyttiin heidän näkemyksiään siitä, voisiko piirustuksettomuus olla lähitulevaisuudessa käytössä suomalaisilla tehtailla. Elementtisuunnittelijoilta kysyttiin, mitä vaikutuksia heidän työhönsä voisi piirustuksettomuudesta olla, mitä haasteita he arvioivat koko prosessissa olevan ja minkälaisia ratkaisuja he tekisivät elementtien tarkistamisessa. Saatuja haastattelutuloksia analysoitiin työn lopussa.
Diplomityön tuloksena selvisi, että elementtitehtailla paperisia piirustuksia pidetään käytettävyydeltään tänä päivänä ylivoimaisina. Haastateltavat eivät uskoneet, että lähivuosina olisi mahdollista siirtyä täysin piirustuksettomaan elementtituotantoon vaadittavien suurten teknologisten panostusten ja henkilöstön koulutuksen vuoksi. Piirustuksettomuudesta ei nähty lyhyellä aikavälillä rahallisia hyötyjä, mikä pienentää halukkuutta suuriin investointeihin. Haastateltavat tehtaan edustajat arvioivat kuitenkin, että tekniikan kehittyessä on mahdollista siirtyä kohti piirustuksetonta tuotantoa esimerkiksi AR-teknologiaa käyttämällä.
Elementtisuunnittelijat olivat melko yksimielisiä siitä, että piirustuksettomuus säästäisi huomattavan paljon työaikaa, jota voitaisiin käyttää muihin työtehtäviin. Jotkut pitivät piirustuksia osittain turhana työvaiheena tietomallinnusprojektissa. Suunnittelijoiden mielestä piirustuksettomuus vaikeuttaisi elementtien tarkastamista, sillä piirustus on heille yleisin tapa tarkistaa elementti. Useimmat heistä kuitenkin totesivat, että uusiin työtapoihin tottuisi ajan myötä ja ne voisivat olla tämänhetkisiä käytäntöjä parempia.
Tietomalleista saadaan enemmän hyötyä, kun kaikki osapuolet käyttävät tietomallitietoa. Tietomallitietoa voidaan prosessoida automaattisesti, eikä sen tulkitsemiseen aina vaadita ihmistä. Mitä enemmän dataa voidaan kerätä tietomalleista automaattisesti, sitä enemmän alojensa asiantuntijat voivat käyttää työpanostaan tärkeämpiin työtehtäviin.
Diplomityössä tehtiin kirjallisuuskatsaus, jossa perehdyttiin elementtisuunnitteluun ja sen vaiheisiin. Muita painopistealueita oli elementtisuunnittelun tuottamat dokumentit, suunnitteluprosessiin vaikuttavat tahot, sekä itse tietomallintaminen. Näiden pohjalta koostettiin tämän diplomityön teoriaosuus. Työssä kerättiin ensikäden tietoa elementtisuunnittelun ja tuotannon tämänhetkisestä tilanteesta haastatteluilla. Työn puitteissa haastateltiin kolmea suurta suomalaista elementtitoimittajaa, sekä 11 A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n asiantuntijaa, joilla on kokemusta elementtisuunnittelusta.
Haastatteluissa selvitettiin mitkä tekijät hidastavat tai estävät piirustuksettoman elementtituotannon kehittymistä. Elementtitehtailta kysyttiin heidän näkemyksiään siitä, voisiko piirustuksettomuus olla lähitulevaisuudessa käytössä suomalaisilla tehtailla. Elementtisuunnittelijoilta kysyttiin, mitä vaikutuksia heidän työhönsä voisi piirustuksettomuudesta olla, mitä haasteita he arvioivat koko prosessissa olevan ja minkälaisia ratkaisuja he tekisivät elementtien tarkistamisessa. Saatuja haastattelutuloksia analysoitiin työn lopussa.
Diplomityön tuloksena selvisi, että elementtitehtailla paperisia piirustuksia pidetään käytettävyydeltään tänä päivänä ylivoimaisina. Haastateltavat eivät uskoneet, että lähivuosina olisi mahdollista siirtyä täysin piirustuksettomaan elementtituotantoon vaadittavien suurten teknologisten panostusten ja henkilöstön koulutuksen vuoksi. Piirustuksettomuudesta ei nähty lyhyellä aikavälillä rahallisia hyötyjä, mikä pienentää halukkuutta suuriin investointeihin. Haastateltavat tehtaan edustajat arvioivat kuitenkin, että tekniikan kehittyessä on mahdollista siirtyä kohti piirustuksetonta tuotantoa esimerkiksi AR-teknologiaa käyttämällä.
Elementtisuunnittelijat olivat melko yksimielisiä siitä, että piirustuksettomuus säästäisi huomattavan paljon työaikaa, jota voitaisiin käyttää muihin työtehtäviin. Jotkut pitivät piirustuksia osittain turhana työvaiheena tietomallinnusprojektissa. Suunnittelijoiden mielestä piirustuksettomuus vaikeuttaisi elementtien tarkastamista, sillä piirustus on heille yleisin tapa tarkistaa elementti. Useimmat heistä kuitenkin totesivat, että uusiin työtapoihin tottuisi ajan myötä ja ne voisivat olla tämänhetkisiä käytäntöjä parempia.