Varhaiskasvatushenkilöstön kokemuksia työympäristöstä työhyvinvointia tukevana ja työpahoinvointia lisäävänä

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitetään varhaiskasvatushenkilöstön kokemuksia työympäristöstä työhyvinvoinnin ja -pahoinvoinnin näkökulmista. Tutkimuksen päämääränä on selvittää, mitkä tekijät fyysisessä, psykososiaalisessa ja kognitiivisessa työympäristössä tukevat työhyvinvointia ja lisäävät työpahoinvointia. Lisäksi tutkimuksessa esitellään varhaiskasvatushenkilöstön kokemuksia vaikutusmahdollisuuksistaan omassa työympäristössään. Tavoitteena on luoda tutkimustulosten avulla myönteistä ratkaisukeskeistä keskustelua ja mahdollisesti antaa varhaiskasvatushenkilöstölle eväitä siihen, miten vaikuttaa omaan työympäristöönsä ja työhyvinvointiinsa.

Tutkimus on kvalitatiivinen ja se toteutettiin haastattelemalla varhaiskasvatuksen työntekijöitä (n=14). Haastattelut suoritettiin puolistrukturoituina haastatteluina etänä ja kasvotusten. Haastatteluaineistoa saatiin litteroinnin avulla 174 sivua. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tässä tutkimuksessa teoriaohjaavuus näkyi niin, että yhdistävänä luokkana toimii sekä työhyvinvointia tukevat tekijät että työpahoinvointia lisäävät tekijät. Myös yläluokat eli fyysinen työympäristö, psykososiaalinen työympäristö ja kognitiivinen työympäristö valittiin ennen aineiston analysointia teoriaan pohjautuen.

Sisällönanalyysillä saatiin työhyvinvointia tukeviksi ympäristötekijöiksi 13 alaluokkaa ja työpahoinvointia lisääviksi ympäristötekijöiksi 14 alaluokkaa. Työhyvinvointia tukevan fyysisen työympäristön alaluokat ovat ryhmätilat, työntekijöiden tilat, fysikaaliset tekijät ja ulkotilat. Psykososiaalisen työympäristön alaluokat ovat työyhteisö, tiimi, vuorovaikutus, esihenkilötoiminta ja oma työ. Kognitiivisen työympäristön alaluokat ovat suunnitteluaika, työrauha ja läsnäolo, koulutukset ja hankkeet sekä tiedon saaminen. Työpahoinvointia lisäävän fyysisen työympäristön alaluokat ovat fysikaaliset tekijät, ryhmätilat, työntekijöiden tilat sekä päiväkodin sisä- ja ulkotilat. Psykososiaalisen työympäristön alaluokat ovat esihenkilötoiminta, työyhteisö ja tiimi, vuorovaikutus työyhteisössä ja perheiden kanssa, oma työ ja ilmapiiri. Kognitiivisen työympäristön alaluokat ovat vaatimukset, työn ja ydintehtävän ulkopuoliset tehtävät, suunnitteluaika, keskeytykset ja läsnäolon puute sekä tietoähky.

Tuloksista selviää, että työpahoinvointia lisääviä tekijöitä on enemmän kuin työhyvinvointia tukevia. Kuten alaluokista näkee, osa työympäristötekijöistä koettiin sekä työhyvinvointia tukevana että työpahoinvointia lisäävänä, eikä niiden koettu olevan yksiselitteisesti vain toista. Lisäksi vaikutusmahdollisuudet työympäristössä oman toiminnan kautta sekä tiimin ja esihenkilön avulla koettiin työhyvinvointia kehittävänä.

This study examines how early childhood education workers experience their working environment and their well-being and non-well-being at work. The research´s aim is to solve which factors in physical, psychosocial, and cognitive working environment support well-being and increase non-well-being at work. The research´s intention is to create solution-oriented discussion and help early childhood education workers to support their well-being at by representing possibilities to influence in working environment.

This study is qualitative, and it was made interviewing fourteen early childhood education workers. There were 174 pages of interview material after transcription. Interview material was analysed with theory-driven content analysis. Categories were unifying with factors that are supporting well-being as well as factors that are increasing non-well-being at work. Upper categories as physical, psychosocial, and cognitive working environment were picked before analysis based on theory.

Content analysis gave 13 subcategories in factors supporting well-being and 14 subcategories in factors increasing non-well-being. The subcategories, in physical working environment supporting well-being, include group facilities, workers´ facilities, physical factors, and outdoor facilities. Psychosocial environment has work community, team, interaction, supervisor´s activities and your own work. Cognitive environment has planning time, peaceful working conditions and presence, projects and information. The subcategories in physical environment increasing non-well-being include physical factors, group facilities, workers´ facilities and inside and outside facilities. Psychosocial environment has supervisor´s activities, work community and team, interaction in work and with families, your own work and atmosphere. Cognitive environment has requirements, external activity, planning time, interruptions and lack of presence and information overload.

The research results show that there are more factors increasing non-well-being than factors supporting well-being. Some factors were experienced both supportive and charging. Possibilities to influence in your own work and with your team and supervisor were experienced supporting well-being at work.