Pimeyden sydämessä paistaa aurinko: Sisällönanalyysi Kongon demokraattista tasavaltaa käsittelevistä journalistisista jutuista Helsingin Sanomissa ja Yleisradiossa vuonna 2021

Abstract

Länsimaisten tiedotusvälineiden tapaa käsitellä Afrikan maita on tutkittu ja kritisoitu vuosikymmenien ajan. Länsimaisesta Afrikka-journalismista on tunnistettu piirteitä, jotka ovat sittemmin vakiinnuttaneet asemansa niin tutkijoiden, toimittajien kuin kansalaistenkin puheissa niin, että niitä on alettu pitää jopa itsestäänselvyyksinä. Tällaisiin piirteisiin lukeutuu muun muassa se, että Afrikan maita koskevissa journalistisissa jutuissa korostuvat negatiivisiksi mielletyt aiheet sekä stereotyyppiset, eksotisoivat ja toiseuttavat kuvaukset. Vuosikymmenten ajan on lisäksi vallinnut lähes täydellinen yksimielisyys siitä, että juttuja Afrikasta julkaistaan länsimaissa vähän ja harvoin, lähteinä käytetään pääasiassa länsimaisia tahoja eikä juttujen aiheita taustoiteta riittävästi. Viime aikoina uutisoinnissa on tosin tunnistettu yhä useammin myös entistä optimistisempia ja myönteisempiä näkökulmia ja vakiintuneita käsityksiä Afrikka-journalismin käytännöistä on alettu kyseenalaistaa. Tutkin määrällisen ja laadullisen sisällönanalyysin keinoin, millaista Kongon demokraattista tasavaltaa koskeva uutisointi oli vuonna 2021 Yleisradiossa ja Helsingin Sanomissa ja missä määrin aikaisemman tutkimuksen havainnot Afrikkaa käsittelevän journalismin piirteistä toistuivat aineistossani. Aineistooni lukeutui yhteensä 126 Helsingin Sanomissa ja Yleisradiossa julkaistua journalistista tekstiä kuvituksineen. Tämän tutkimuksen perusteella Kongo ylittää säännöllisesti uutiskynnyksen suomalaistoimituksissa, mutta uutisointi nojaa pitkälti länsimaisiin lähteisiin ja uutistoimistojen materiaaliin. Kongoon liittyvissä aiheissa korostuvat muun muassa väkivalta, luonnonvaroihin liittyvät ongelmat ja rikokset. Stereotyyppisiä, toiseuttavia ja eksotisoivia sekä käsitystä länsimaisesta ylemmyydestä vahvistavia kuvauksia oli löydettävissä joistakin aineiston jutuista, mutta näiden kuvausten ei voi sanoa olevan vallitsevia. Pikemminkin monista jutuista kävi ilmi, että toimittajat olivat tietoisia esimerkiksi stereotypioista ja sanoittivat sen. Kokonaisuutena molemmat tiedotusvälineet valottivat Kongosta niin kutsuttujen negatiivisten aiheiden ohella myös muuta todellisuutta ja antoivat siteeraustilaa ja toimijuutta kongolaisille.