Sylinterien liikkumisen rajoittaminen öljyn lämpölaajenemisen takia
Saarela, Jarkko (2023)
Saarela, Jarkko
2023
Teknisten tieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Engineering Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305205958
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305205958
Tiivistelmä
Tutkimuksessa pohditaan, miten Bronto Skyliftin nostolava-autojen puomiston sylinterien lämpötilan vaihteluista aiheutuvan paineen saa poistettua laitteen ollessa kuljetusasennossa. Lisäksi tutustutaan tällä hetkellä käytössä olevaan paineenpoistokytkentään.
Työ on pääosin kirjallisuuskatsaus, joka sisältää joitakin pohdintoja teoreettisiin ratkaisuihin liittyen. Tutkimuksen alussa selvitetään puomiston mekaaninen käyttäytyminen sitä käytettäessä. Tämän jälkeen keskitytään hydraulisten komponenttien toimintaan, joita puomisto pitää sisällään, jonka jälkeen tarkastellaan sylinterien rakennetta ja esitellään erilaisia sylinterityyppejä. Lisäksi tutustutaan sylinterien nurjahtamiseen, joka tapahtuu riittävän suuren voiman kohdistuessa sylinteriin. Tämän jälkeen käytäviä komponentteja ovat paineventtiilit, vastapaineventtiilit ja suuntaventtiilit ja paineanturi. Erityisen tarkasti tutustutaan vastapaineventtiilin toimintaan sen käytöstä sylinterien kuormanhallinnassa johtuen.
Komponenttien toimintojen selvityksen jälkeen keskitytään konedirektiiviin ja standardeihin, jotka täytyy ottaa huomioon järjestelmään muutoksia suunnitellessa turvallisuuden kannalta. Turvallisuudesta keskitytään riskien huomiontiin, ja hydraulipiirin suunnittelun ohjeisiin. Tärkeimmäksi huomioksi jää, että sylinteri ei saa tahattomasti liikkua putkirikon yhteydessä.
Sylinterin työntyminen on ongelma Bronton S-HLA-mallisissa laitteissa sen takia, että se aiheuttaa laitteen rakenteen takia jännityksiä, ja pahimmassa tapauksessa vaurioita varsiston ja alustan välille, jossa varsisto lepää kuljetusasennossa. Muissa malleissa ongelma ei ole merkittävä. Työssä pohditaan tähän ratkaisuvaihtoehtoja, mutta johtopäätöksenä huomataan, että näitä ei voida sellaisenaan integroida osaksi laitetta, sillä joko parannusta ei ole saatu tai ratkaisut ovat mahdottomia toteuttaa nykyisessä muodossaan. Työn lopputuloksena todetaan nykyisen järjestelmän olevan paras vaihtoehto. Nykyisessä paineenpoistokytkennässä käyttäjä kytkee laitteen varastotilaan, missä aikarele aktivoi sylinterin yhteydessä olevan varalaskuventtiilin tasaisesti tunnin välein viiden sekunnin ajan, ja vapauttaa mahdollisesti kertyneen paineen.
Työ on pääosin kirjallisuuskatsaus, joka sisältää joitakin pohdintoja teoreettisiin ratkaisuihin liittyen. Tutkimuksen alussa selvitetään puomiston mekaaninen käyttäytyminen sitä käytettäessä. Tämän jälkeen keskitytään hydraulisten komponenttien toimintaan, joita puomisto pitää sisällään, jonka jälkeen tarkastellaan sylinterien rakennetta ja esitellään erilaisia sylinterityyppejä. Lisäksi tutustutaan sylinterien nurjahtamiseen, joka tapahtuu riittävän suuren voiman kohdistuessa sylinteriin. Tämän jälkeen käytäviä komponentteja ovat paineventtiilit, vastapaineventtiilit ja suuntaventtiilit ja paineanturi. Erityisen tarkasti tutustutaan vastapaineventtiilin toimintaan sen käytöstä sylinterien kuormanhallinnassa johtuen.
Komponenttien toimintojen selvityksen jälkeen keskitytään konedirektiiviin ja standardeihin, jotka täytyy ottaa huomioon järjestelmään muutoksia suunnitellessa turvallisuuden kannalta. Turvallisuudesta keskitytään riskien huomiontiin, ja hydraulipiirin suunnittelun ohjeisiin. Tärkeimmäksi huomioksi jää, että sylinteri ei saa tahattomasti liikkua putkirikon yhteydessä.
Sylinterin työntyminen on ongelma Bronton S-HLA-mallisissa laitteissa sen takia, että se aiheuttaa laitteen rakenteen takia jännityksiä, ja pahimmassa tapauksessa vaurioita varsiston ja alustan välille, jossa varsisto lepää kuljetusasennossa. Muissa malleissa ongelma ei ole merkittävä. Työssä pohditaan tähän ratkaisuvaihtoehtoja, mutta johtopäätöksenä huomataan, että näitä ei voida sellaisenaan integroida osaksi laitetta, sillä joko parannusta ei ole saatu tai ratkaisut ovat mahdottomia toteuttaa nykyisessä muodossaan. Työn lopputuloksena todetaan nykyisen järjestelmän olevan paras vaihtoehto. Nykyisessä paineenpoistokytkennässä käyttäjä kytkee laitteen varastotilaan, missä aikarele aktivoi sylinterin yhteydessä olevan varalaskuventtiilin tasaisesti tunnin välein viiden sekunnin ajan, ja vapauttaa mahdollisesti kertyneen paineen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8798]