Tampereen kulttuurinen roso : Uudet kulttuuritoiminnan muodot ja toimijat

Abstract

Kulttuuri on tiedostettu Tampereen kaupungin strategioissa yhteiskunnan sivistyksen kulmakivenä. Kulttuurilla on merkitystä erityisesti kaupungin veto- ja pitovoiman lisääjänä sekä hyvinvoinnin ja yhteenkuuluvuuden kannalta. Kulttuurilla on vaikutusta alueen työllisyyteen, työllistymiseen, osaamiseen ja ammattitaitoon. Tampereen kulttuurisella rosolla tarkoitetaan perinteisistä kulttuuritoiminnan muodoista poikkeavia uusia kulttuuritoiminnan muotoja, joita ovat esimerkiksi tanssi, sarjakuva, kirjallisuus, teatteri, musiikki, muotoilu ja design, sirkus, kuvataide ja underground. Uudet kulttuuritoiminnan tekijät ovat usein taiteilijoita, elämystalouden yrittäjiä, käsityöläisiä tai pienyrittäjiä, ruohonjuuritason- sekä vapaan kentän toimijoita.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on hahmottaa Tamperetta kulttuurikaupunkina ja sen toimintaa uusien kulttuuritoiminnan muotojen näkökulmasta tarkasteltuna. Tavoitteena on selvittää toimijoiden näkemyksiä toiminnastaan sekä mahdollisuuksistaan suhteessa julkisiin organisaatioihin ja erityisesti Tampereen kaupunkiorganisaatioon. Tutkimuksessa nostetaan esille erilaisia julkisia strategioita, joilla viitoitetaan alueellisen kehittämisen ja toiminnan tietä.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto koostui kahdesta asiantuntijahaastattelusta. Tutkimushaastatteluaineisto käsiteltiin litteroimisen jälkeen aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin tutkimuksen kannalta tärkeiden tuloksien esiin nostamiseksi. Tutkimushaastattelujen teemat koskivat kulttuurista rosoa eli uusia kulttuuritoiminnan muotoja, Tamperetta kulttuuristrategisena kaupunkina, kulttuurin tekemisen tiloja, asenneilmastoa sekä Tampereen kaupungin kulttuurista kehittämistä.

Tutkimuksessa esiin nousseiden tulosten pohjalta voidaan todeta, että Tampere on kulttuurisesti erittäin aktiivinen ja rikas kaupunki, jossa erilaisten uusien kulttuuritoiminnan muotojen kirjo on laaja ja näkyvä. Uusien kulttuurimuotojen toimijat ovat intohimoisia oman tekemisensä suhteen, mutta he joutuvat jatkuvasti kamppailemaan toiminnan säilyvyyden ja jatkuvuuden, kulttuurin tekemisen tilojen puutteen sekä taloudellisten haasteiden kanssa. Tampereella on kuitenkin tunnistettu uusien kulttuuritoiminnan muotojen merkitys kaupungin elävöittämisessä ja imagon luomisessa, mutta toiminnan tukeminen ei vielä tavoita uuden kulttuuritoiminnan ylläpitämiseen tarvittavaa ja rohkaisevaa potentiaalia erityisesti tilatarpeiden, investointien ja taloudellisen tukemisen näkökulmasta. Tutkimustulos osoittaa, että uusien kulttuuritoiminnan muotojen tutkimisessa voi olla kaupunkikehittämisen kannalta varteenotettavia ja huomioitavia asioita erityisesti kaupungin hyvinvoinnin ja kulttuurin jatkuvuuden edistämisessä.