Luottamus kuntajohtamisessa: Luottamuksen rakentuminen kunnanhallituksen työskentelyssä

Abstract

Kuntajohtajia on viime vuosina vaihtunut sekä omasta halustaan että luottamuspulan vuoksi. Halukkuus hakeutua kunnanjohtajaksi on laskenut ja kuntajohtajien rekrytoinneissa joudutaan usein pidentämään hakuaikaa. Päteviä hakijoita on ollut vaikea saada. Kunnissa on niin ikään virinnyt pohdintoja virkajohtajan vaihtamisesta pormestariksi. On jopa puhuttu kuntajohtamisen kriisistä. Tämä tutkimus käsittelee kuntajohtamista luottamuksen näkökulmasta. Luottamus on keskeinen tekijä kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Erityisen merkityksellinen se on kuntajohtamisessa, sillä kunnanjohtajan mandaattina on kunnanvaltuuston osoittama luottamus. Kuntalain 43 §:n mukaan valtuuston luottamuksen menettäminen on ainoa syy erottaa kunnanjohtaja tai siirtää hänet toisiin tehtäviin. Tutkimus on laadullinen ja keskittyy siihen, mitä luottamus kuntajohtamisessa on, mistä luottamus rakentuu, ja miten luottamusta voidaan vahvistaa. Tutkimusta varten haastateltiin 9 kunnanhallituksen jäsentä sekä 2 kunnanvaltuuston puheenjohtajistoon kuuluvaa. Haastateltavat edustavat 8 eri kuntaa eri puolilta Suomea. Luottamus kuntajohtamisessa näyttäytyy monitahoisena ja laajana asiana, jossa kuitenkin on nähtävissä selviä peruspilareita, joista luottamus koostuu ja joiden varaan luottamus kuntajohtamisessa pääasiassa rakentuu. Luottamuksen lähteenä ovat arvot ja periaatteet, kuten rehellisyys ja avoimuus sekä yhteisesti sovitut tavoitteet kunnan johtamiseen. Luottamus kuntajohtamisessa jakaantuu luottamukseen luottamushenkilöiden välillä sekä luottamukseen kunnanjohtajaa kohtaan. Näitä kahta isoa kokonaisuutta yhdistää kolme luottamuksen rakentumisen peruskiveä: tiedon jakaminen, vuoropuhelu sekä puheenjohtajan toiminta. Luottamushenkilöiden väliseen luottamukseen vaikuttavat lisäksi luottamushenkilöiden poliittinen toiminta, yhteistyötaidot, sekä pelisääntöjen ja kokouskäytäntöjen noudattaminen. Kunnanjohtajaan kohdistuvaan luottamukseen vaikuttavat kunnanjohtajan ammattitaito ja julkisuuskuva, asennoituminen tehtävään sekä persoonatekijät. Tutkielman tulokset heijastavat aiempaa sekä kuntajohtamista että luottamusta koskevaa tutkimusta. Samalla tutkielma tuottaa uutta tietoa siitä, mitkä asiat ovat merkityksellisiä kuntajohtamisessa tarvittavan luottamuksen näkökulmasta. Erityisesti esille nousee tiedon jakamisen, vuoropuhelun sekä puheenjohtajan toiminnan merkitys: näiden kautta luottamushenkilö pääsee osalliseksi kunnan johtamiseen eli toteuttamaan kuntalaissa säädettyä luottamushenkilön tehtävää. Luottamus kuntajohtamisessa rakentuu tekojen ja toiminnan kautta: luottamuksen rakentuminen edellyttää tietoisia tekoja avoimuuden ja yhteistyön hengessä. Kunnissa tulisikin kiinnittää huomiota luottamushenkilöiden riittävään ja monipuoliseen tiedonsaantiin. Samoin tulisi varmistaa riittävä vuoropuhelu kunnanjohtajan ja luottamushenkilöiden välillä sekä luottamushenkilöiden kesken. Puheenjohtajien rooli luottamuksen rakentumisessa on keskeinen, minkä vuoksi puheenjohtajien osaamiseen ja kyvykkyyteen johtaa toimielinten toimintaa tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Tutkimuksessa nousee esille myös luottamushenkilöiden välisen luottamuksen rakentuminen ja sen heijastevaikutukset kunnan johtamiseen.