"Mä oon vi*un ämmä, ja ylpee siit": Valtasuhteet Etan rap-musiikissa

Abstract

Tässä tutkielmassa olen selvittänyt suomalaisen Etta-nimisen naisrapartistin sanoituksissa ilmeneviä valta-asetelmia sekä tarkastellut, miten naisen asemaan otetaan kantaa kappaleiden sanoituksissa. Tekijöiltään miesvaltainen musiikkigenre on ollut perinteisesti naista alistavaa. Kappaleiden sanoituksissa on toistunut kolme teemaa – naiset, autot ja raha. Tutkin rap-lyriikan vallanjakoa, koska kyseisestä aiheesta ei ole tehty juurikaan tutkimusta. Rap-musiikkiin kuuluva misogyynisyys tulee vahvasti esille miespuolisten rap-artistien lyriikoista ja musiikkivideoista. Halusin tutkia, miten sukupuolten vallanjako näkyy naispuolisen rap-artistin musiikissa ja mitä se tekee rap-musiikin vahvalle misogyynisyysperinteelle. Näitä kysymyksiä tutkin feministisen kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Diskurssianalyysilla tutkitaan sitä, miten asioista puhutaan sekä niitä keinoja, joilla kielellisiä merkityksiä tuotetaan. Diskurssintutkimuksessa kielellisten merkitysten nähdään rakentuvan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Feministinen kriittinen diskurssianalyysi keskittyy tarkastelemaan sitä, miten sukupuolen ideologiaa ja sukupuolittuneita valtasuhteita muodostetaan, kuinka niistä neuvotellaan ja kilpaillaan niin sosiaalisessa toiminnassa, sosiaalisissa suhteissa kuin yksilöiden omissa sosiaalisissa ja henkilökohtaisissa identiteeteissä. Kriittisen diskurssianalyysin feministinen tarkastelutapa tutkii sosiaalisen järjestyksen patriarkaalisuutta eli valtasuhteiden systemaattista epätasaista jakautumista sukupuolten kesken. Tutkimusaineistooni valikoitui kymmenen kappaletta Etan tuotannosta. Jopa provosoivilla rap-sanoituksillaan Etan voidaan nähdä ottavan kantaa naisen asemaan niin naisena kuin rap-artistina. Etta kääntää rap-genreen kuuluvan misogynian päälaelleen ottaessaan omakseen naisiin ja itseensä kohdistuvan alaspäin painamisen. Koska tutkin feministisen kriittisen diskurssianalyysin keinoin rap-sanoituksia, ovat kielelliset valinnat keskeisessä roolissa. Sanoilla on siis valtava voima, niillä rakennetaan yhteiskuntaa; toisinnetaan tai vastaavasti muokataan ympärillämme olevia diskursseja. Aineistosta löytyvät valta-asetelmat jaottelin seitsemään eri diskurssiin. Tutkimus näytti, että Etan rap-sanoituksista löytyy erilaisia valta-asetelmiin liittyviä diskursseja. Diskursseissa vaihtelee se, kenellä valta-asema on sekä se, kehen valta kohdistuu; nähtävillä on sekä nainen-nainen–, mies-nainen– kuin nainen-mies–valtasuhteita. Vaikka Etalla olisi naisrap-artistina mahdollisuus ottaa kantaa ja haastaa rap-musiikin kentällä vallitsevaa misogyniaa ja seksismiä, toisintaa Etan sanoitukset naisen alisteista asemaa. Toisaalta Etan tuotannosta löytyy myös naisen asemaan kantaa ottavia ja sitä kyseenalaistavia sanoituksia. Tutkimuksessa on tarkasteltu vain yhden naisrap-artistin sanoituksia, eikä tuloksia voi yleistää. Tutkimusta voisikin jatkaa tarkastelemalla muiden naispuolisten rap-artistien sanoituksia ja niissä ilmeneviä valta-asetelmia