Vauvaikäisten kasvosensitiivisyyden ERP-vasteet : Seitsemän kuukauden ikäisten lasten N290-herätevasteet ihmisten ja kissojen kasvoärsykkeille
Knuutinen, Anna; Tarkkio, Janina (2023)
Knuutinen, Anna
Tarkkio, Janina
2023
Psykologian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305175885
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305175885
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella seitsemän kuukauden ikäisten lasten kasvosensitiivisiä tapahtumasidonnaisia herätevasteita (event-related potential, ERP). Tarkastelimme lasten N290-vasteita ihmiskasvoärsykkeille ja kontrolliärsykkeenä käytetylle kissan kasvoärsykkeelle. N290-vaste ilmenee negatiivissuuntaisena muutoksena ERP-amplitudissa 290 millisekuntia ärsykkeen esittämisen jälkeen. Tapahtumasidonnaisia herätevasteita mitattiin elektroenkefalografialla (EEG) ja kasvosensitiivisyys operationalisoitiin muutoksina ERP-amplitudissa. Tutkimme lasten vasteita yksilötasoisesti, sillä aiempi kasvosensitiivisten ERP-vasteiden tutkimus on keskittynyt vertailemaan kasvoärsykevasteiden ryhmäkohtaisia keskiarvoja. Tutkimusaineisto koostui 32 tutkittavasta.
Ensimmäiseksi tarkastelimme, onko tutkittavien kasvosensitiivisiä N290-vasteita mitattavissa luotettavasti yksilötasolla vai vasta ryhmätasolla. Aiempien ryhmäkohtaisten kasvosensitiivisyyden tutkimusten pohjalta oletimme, että N290-vasteita on havaittavissa lapsilta myös yksilötasoisesti. Toiseksi tutkimme, onko lasten N290-vasteista löydettävissä muutoksia, jotka ilmentäisivät herkkyyttä prosessoida tietynlaisia kasvoärsykkeitä. Tutkimme tätä tarkastelemalla, onko havaittu vaste amplitudiltaan suurempi ihmis- vai eläinkasvoille. Aiemmat tutkimukset ovat saaneet ristiriitaisia tuloksia sen suhteen, saavatko ihmiskasvot vai eläinkasvot aikaan voimakkaamman reaktion aivovasteissa lapsilla. Tämän vuoksi asetimme kaksisuuntaisen hypoteesin, jonka mukaan N290-vasteiden amplitudiarvoista voidaan havaita selkeästi suurempaa voimakkuutta jommallekummalle kasvoärsykkeelle. Erityisesti olimme kiinnostuneita siitä, voiko jo seitsemän kuukauden ikäisiltä havaita aikuisille tyypillistä voimakkaampaa aivoaktivaatiota ihmiskasvoihin. Analyyseissä käytimme luottamusvälejä ja t-testejä.
Nollasta poikkeava N290-vaste havaittiin yksilötason tarkastelussa 17 tutkittavalla (53,1 %) ihmiskasvojen koetilanteessa sekä 21 tutkittavalla (66,0 %) kontrollitilanteessa. Havaittu vaste kissan kasvoille poikkesi nollasta negatiivisena kaikilla, paitsi yhdellä tutkittavalla. Tulokset olivat merkitseviä molemmille ärsyketyypeille myös ryhmätasolla ja viittaavat lasten N290-vasteen kasvosensitiivisyyteen. Hypoteesimme vastaisesti yksilölliset N290- vasteet eivät kuitenkaan olleet selkeästi voimakkaampia kummallekaan ärsykekategorialle. Ainoastaan viidellä tutkittavalla (15,6 %) ero oli merkitsevä ja näistä vain yhdellä vaste oli suurempi ihmiskasvoille. Kissan kasvot siis aiheuttivat keskimäärin suuremman vasteen kuin ihmiskasvot. Tutkimustuloksemme viittaavat siihen, etteivät seitsemän kuukauden ikäisten lasten kasvosensitiiviset prosessit ole vielä herkistyneet juuri ihmiskasvoille. Vaikuttaisi siis siltä, että ihmiskasvoille erikoistuminen tapahtuu vasta myöhemmässä kehityksessä.
Ensimmäiseksi tarkastelimme, onko tutkittavien kasvosensitiivisiä N290-vasteita mitattavissa luotettavasti yksilötasolla vai vasta ryhmätasolla. Aiempien ryhmäkohtaisten kasvosensitiivisyyden tutkimusten pohjalta oletimme, että N290-vasteita on havaittavissa lapsilta myös yksilötasoisesti. Toiseksi tutkimme, onko lasten N290-vasteista löydettävissä muutoksia, jotka ilmentäisivät herkkyyttä prosessoida tietynlaisia kasvoärsykkeitä. Tutkimme tätä tarkastelemalla, onko havaittu vaste amplitudiltaan suurempi ihmis- vai eläinkasvoille. Aiemmat tutkimukset ovat saaneet ristiriitaisia tuloksia sen suhteen, saavatko ihmiskasvot vai eläinkasvot aikaan voimakkaamman reaktion aivovasteissa lapsilla. Tämän vuoksi asetimme kaksisuuntaisen hypoteesin, jonka mukaan N290-vasteiden amplitudiarvoista voidaan havaita selkeästi suurempaa voimakkuutta jommallekummalle kasvoärsykkeelle. Erityisesti olimme kiinnostuneita siitä, voiko jo seitsemän kuukauden ikäisiltä havaita aikuisille tyypillistä voimakkaampaa aivoaktivaatiota ihmiskasvoihin. Analyyseissä käytimme luottamusvälejä ja t-testejä.
Nollasta poikkeava N290-vaste havaittiin yksilötason tarkastelussa 17 tutkittavalla (53,1 %) ihmiskasvojen koetilanteessa sekä 21 tutkittavalla (66,0 %) kontrollitilanteessa. Havaittu vaste kissan kasvoille poikkesi nollasta negatiivisena kaikilla, paitsi yhdellä tutkittavalla. Tulokset olivat merkitseviä molemmille ärsyketyypeille myös ryhmätasolla ja viittaavat lasten N290-vasteen kasvosensitiivisyyteen. Hypoteesimme vastaisesti yksilölliset N290- vasteet eivät kuitenkaan olleet selkeästi voimakkaampia kummallekaan ärsykekategorialle. Ainoastaan viidellä tutkittavalla (15,6 %) ero oli merkitsevä ja näistä vain yhdellä vaste oli suurempi ihmiskasvoille. Kissan kasvot siis aiheuttivat keskimäärin suuremman vasteen kuin ihmiskasvot. Tutkimustuloksemme viittaavat siihen, etteivät seitsemän kuukauden ikäisten lasten kasvosensitiiviset prosessit ole vielä herkistyneet juuri ihmiskasvoille. Vaikuttaisi siis siltä, että ihmiskasvoille erikoistuminen tapahtuu vasta myöhemmässä kehityksessä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]