Mitä nuoret oikeasti lainaavat? : Vaikuttavatko sukupuoli ja sosioekonominen asema lainattuun aineistoon?
Ranta, Päivi (2023)
Ranta, Päivi
2023
Informaatiotutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Information Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305175877
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305175877
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitä kirjallisuutta yläkouluikäiset nuoret lainaavat ja millaista kirjallisuutta nuoret ajattelevat lukevansa sekä tarkastella sosio-ekonomisen aseman mahdollista vaikutusta lainattuun aineistoon.
Tutkimus oli kvantitatiivinen tutkimus ja aineistona käytettiin Helsingin kaupunginkir-jaston lainausjärjestelmästä saatuja lainatietoja yhdeltä päivältä. Aineisto analysoitiin tilastollisia analyysimenetelmiä hyödyntäen.
Tutkielman teoriaosuudessa pohjana on käytetty laajasti kirjallisuutta, kuten vuoden 2016 PIRLS kansainvälistä lukutaitotutkimusta sekä vuoden 2018 PISA-tutkimusten tuloksia.
Lainaamista analysoitaessa voitiin todeta, että eniten lainattiin aikuisten kirjallisuutta, toiseksi lastenkirjallisuutta ja vähiten nuortenkirjallisuutta. Lukusisältöjä analysoitaessa voitiin todeta, että tytöt lainasivat kirjallisuutta, jossa on enemmän sivuja ja joka on suunnattu 13–15-vuotiaille, pojat taas lainasivat enemmän lastenkirjallisuutta ja erityisesti mangaa. Tytöt ja pojat lainasivat mielellään sellaista kirjallisuutta, josta on tehty tv- tai elokuva-adaptaatio.
Lisäksi tutkielmassa havaittiin tarkasteltaessa lainaamista sukupuolittain, että tämän tutkielman tulokset olivat linjassa aiempien tutkimusten tulosten kanssa, joissa oli todettu, että tytöt lukivat enemmän kuin pojat. Tytöillä oli lainoja yli kaksinkertainen määrä kuin pojilla eli tytöt ainakin ajattelivat lukevansa merkittävästi enemmän kuin pojat.
Tarkasteltaessa sosioekonomisen aseman vaikutusta lainojen määriin voitiin todeta, että alueilla, joilla on korkeampi tulotaso ja korkeakoulutettujen määrä on suuri, lainataan enemmän kuin matalamman tulo- ja koulutustason alueilla.
Tutkimus oli kvantitatiivinen tutkimus ja aineistona käytettiin Helsingin kaupunginkir-jaston lainausjärjestelmästä saatuja lainatietoja yhdeltä päivältä. Aineisto analysoitiin tilastollisia analyysimenetelmiä hyödyntäen.
Tutkielman teoriaosuudessa pohjana on käytetty laajasti kirjallisuutta, kuten vuoden 2016 PIRLS kansainvälistä lukutaitotutkimusta sekä vuoden 2018 PISA-tutkimusten tuloksia.
Lainaamista analysoitaessa voitiin todeta, että eniten lainattiin aikuisten kirjallisuutta, toiseksi lastenkirjallisuutta ja vähiten nuortenkirjallisuutta. Lukusisältöjä analysoitaessa voitiin todeta, että tytöt lainasivat kirjallisuutta, jossa on enemmän sivuja ja joka on suunnattu 13–15-vuotiaille, pojat taas lainasivat enemmän lastenkirjallisuutta ja erityisesti mangaa. Tytöt ja pojat lainasivat mielellään sellaista kirjallisuutta, josta on tehty tv- tai elokuva-adaptaatio.
Lisäksi tutkielmassa havaittiin tarkasteltaessa lainaamista sukupuolittain, että tämän tutkielman tulokset olivat linjassa aiempien tutkimusten tulosten kanssa, joissa oli todettu, että tytöt lukivat enemmän kuin pojat. Tytöillä oli lainoja yli kaksinkertainen määrä kuin pojilla eli tytöt ainakin ajattelivat lukevansa merkittävästi enemmän kuin pojat.
Tarkasteltaessa sosioekonomisen aseman vaikutusta lainojen määriin voitiin todeta, että alueilla, joilla on korkeampi tulotaso ja korkeakoulutettujen määrä on suuri, lainataan enemmän kuin matalamman tulo- ja koulutustason alueilla.