Haavoittuvassa asemassa olevien osallisuuden kokemus: määrällinen analyysi osallisuuden yhteydestä sosiodemografisiin tekijöihin ja toimeentuloon

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelen haavoittuvassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien osallisuuden kokemusta. Käytän tutkielman aineistona PROMEQ: heikoimmassa asemassa olevien ryhmien hyvinvointi ja terveys 2016–2018 -kyselyaineistoa. Kyselyn vastaajaryhmät ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, pitkäaikaistyöttömät, pakolaistaustaiset maahanmuuttajat sekä yksin kotona asuvat ikääntyneet ihmiset. Kuvaan näitä ihmisryhmiä haavoittuvassa yhteiskunnallisessa asemassa olevina ryhminä. Ensimmäisenä tavoitteenani on selvittää, onko osallisuuden kokemuksella yhteyttä sosiodemografisiin tekijöihin. Toiseksi tutkin, miten toimeentulo vaikuttaa osallisuuden kokemukseen. Aiemmassa tutkimuksessa on huomattu yhteys haavoittavien olosuhteiden ja heikon osallisuuden välillä. Lisäksi riittävän toimeentulon on nähty olevan merkittävin edellytys osallisuudelle.

Osallisuus on monitulkintainen käsite, jota on määritelty usein eri tavoin. Käsittelen tässä tutkielmassa osallisuutta eriarvoisuuteen ja hyvinvointiin liittyvänä tekijänä ja tarkastelen sitä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osallisuuden viitekehystä hyödyntäen. Osallisuuden viitekehyksessä keskitytään osallisuuden subjektiivisuuteen eli osallisuuden kokemukseen. Muodostin osallisuuden kokemusta kuvaavan summamuuttujan osallisuuden viitekehystä mukaillen. Tutkin summamuuttujan yhteyttä sosiodemografisiin taustamuuttujiin sekä toimeentulomuuttujiin ristiintaulukoinnilla. Tutkielman sosiodemografiset tekijät ovat haavoittuvaan ihmisryhmään kuuluminen, sukupuoli, ikä sekä koulutustausta. Toimeentuloa kuvaavat kotitalouden vuositulot, tulojen riittävyys sekä toimeentulotuen hakeminen ja saaminen.

Analyysin tuloksista selvisi, että millään sosiodemografisella tekijällä ei ole tilastollisesti erittäin merkitsevää yhteyttä osallisuuden kokemukseen. Luokkien välillä on kuitenkin huomattavissa eroja. Ikäihmiset eivät koe yhtä heikkoa osallisuutta, kuin muut haavoittuvassa asemassa olevat ihmisryhmät. Ikäryhmiä vertaillessa kaikista heikoin osallisuuden kokemus on 45–59-vuotiailla. Sukupuolten välillä on myös eroja, sillä miehet kokevat heikompaa osallisuutta kuin naiset. Koulutustaustalla ei puolestaan ole vaikutusta osallisuuden kokemukseen.

Toimeentulon ja osallisuuden kokemuksen välinen yhteys on jokaisen muuttujan kohdalla tilastollisesti erittäin merkitsevä. Kun kotitalouden tulot ovat yli 25 000 euroa, osallisuuden kokemus on selkeästi vahvempi verrattuna matalampien tulojen luokkiin. Tulojen riittävyyttä tarkastellessa selvisi, että tulot riittämättömäksi kokevilla on huomattavasti heikompi osallisuus kuin tulot riittäviksi kokevilla. Osallisuuden kokemus on heikompi toimeentulotukea hakeneilla verrattuna sitä hakemattomiin. Toimeentulotukea hakeneiden keskuudessa osallisuuden kokemus on heikompi niillä, jotka kokevat toimeentulotuen olevan riittämätön tai eivät saanut etuutta ollenkaan verrattuna niihin, jotka kokevat toimeentulotuen riittäväksi.