Aistitiedon käsittelyn herkkyyden yhteys psyykkiseen hyvinvointiin ja kuormittumiseen

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella aistitiedon käsittelyn herkkyyden yhteyksiä psyykkiseen hyvinvointiin sekä kuormittumiseen. Aistitiedon käsittelyn herkkyys (sensory processing sensitivity, SPS) on neurobiologiaan pohjautuva persoonallisuuden ominaisuus, joka heijastaa yksilöiden välisiä eroja reagoida ja prosessoida ympäristön ärsykkeitä. Arkikielessä samankaltainen piirre tunnetaan nimellä erityisherkkyys (highly sensitive person, HSP). Teoreettisella tasolla aistitiedon käsittelyn herkkyyttä voidaan selittää Differential Susceptibility (DSC) -teorian avulla; teoria kuvaa sitä, miten jotkut yksilöt ovat geneettisten ominaisuuksiensa vuoksi alttiimpia ympäristön vaikutuksille, niin positiivisille kuin negatiivisille. Aiempaan tutkimustietoon perustuen tässä tutkimuksessa oli hypoteesina, että aistitiedon käsittelyn herkkyys on suorassa positiivisessa yhteydessä yksilön psyykkiseen kuormitukseen. Vähäisen tutkimustiedon takia hypoteesia aistitiedon käsittelyn herkkyyden yhteydestä psyykkiseen hyvinvointiin ei asetettu.

Tutkimukseen osallistui 97 suomalaista aikuista 18–61+ ikävuoden väliltä. Tutkimusaineisto koostui pääasiassa HSP (Highly Sensitive Person) Suomi ry:n jäsenistä sekä Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan opiskelijoista ja henkilökunnasta. Tutkimus toteutettiin keväällä 2022 sähköisen kyselylomakkeen avulla. Aistitiedon käsittelyn herkkyyttä mitattiin Highly Sensitive Person Scale - Brief Version (HSP-12) -kyselyllä, psyykkistä hyvinvointia Short Warwick-Edinburgh Mental Well-Being Scale (SWEMWBS) -kyselyllä ja psyykkistä kuormitusta Kessler Psychological Distress Scale (K6+) -kyselyllä. Aistitiedon käsittelyn herkkyyden yhteyksiä psyykkiseen hyvinvointiin ja kuormittumiseen tutkittiin Spearmanin korrelaatioanalyysin sekä havainnollistavien pistekuvioiden avulla.

Aistitiedon käsittelyn herkkyyden ja psyykkisen hyvinvoinnin välillä ei havaittu tilastollista yhteyttä. Pistekuvio kuitenkin havainnollisti, että korkeimmat hyvinvoinnin pistemäärät saaneet yksilöt olivat herkkyysasteikolla korkealla. Aistitiedon käsittelyn herkkyyden ja psyykkisen kuormituksen välillä havaittiin oletusten mukaisesti tilastollisesti merkitsevä, suora positiivinen yhteys. Lisäksi pistekuvio havainnollisti, että korkeimmat kuormittumisen pistemäärät saaneet yksilöt olivat herkkyysasteikolla korkealla.

Yhteenvetona voidaan todeta, että aistitiedon käsittelyn herkkyys voi olla riskitekijä kuormittumiselle. Toisaalta joissakin olosuhteissa herkkyyden piirre voi olla myös hyvinvointia lisäävä tekijä. Tulevaisuuden tutkimuksissa olisi tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten aistitiedon käsittelyn herkkyys on yhteydessä esimerkiksi työhyvinvointiin ja työuupumukseen. Aistitiedon käsittelyn herkkyyden positiivisista puolista olisi myös tärkeää saada lisää tutkimustietoa. Herkkyystutkimus mahdollistaa uusia näkökulmia mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä uusiin sovellusalueisiin esimerkiksi terveydenhuollon, työmaailman, kasvatuksen, opetuksen sekä lääketieteellisen hoidon osa-alueilla.