Enacting a Circular Economy : A multi-sited ethnography on food waste practices in Finnish supermarkets, households and biogas plants
Lehtokunnas, Taru (2023)
Lehtokunnas, Taru
Tampere University
2023
Yhteiskuntatutkimuksen tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2023-09-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2923-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2923-5
Tiivistelmä
Tarkastelen tässä artikkeliväitöskirjassa käytäntöperusteisesta näkökulmasta sitä, miten ruokahävikkiä ja kiertotaloutta tuotetaan kolmessa ruoan kulutusprosessin solmukohdassa: suomalaisissa ruokakaupoissa, kotitalouksissa ja biokaasulaitoksissa. Kuluttajien ja vähittäiskaupan ruokahävikin vähentäminen sekä biojätteen tehokas hyödyntäminen ovat ruokajärjestelmän kiertotaloussiirtymän keskeisiä komponentteja sekä Suomen että EU:n poliittisissa ohjelmissa. Kiertotalous voidaan nähdä muun muassa poliittisena ohjelmana, liiketoimintamallina ja visiona. Kiertotalouden perimmäinen päämäärä on luopua nykyisestä kestämättömästä lineaarisesta talousmallista, joka perustuu resurssien ylikulutukselle. Hyödynnän tässä väitöskirjassa monipaikkaisen etnografian menetelmiä tutkiakseni, miten ruokahävikin kiertotaloutta toteutetaan ja haastetaan jokapäiväisissä käytännöissä tutkituissa ympäristöissä.
Tämä väitöskirja paikantuu yhteiskuntatieteellisen jätetutkimuksen ja kiertotaloustutkimuksen rajapinnalle. Suuri osa tähänastisesta kiertotalouteen liittyvästä tutkimuksesta keskittyy muun muassa teollisuuden prosesseihin, kiertotalouden poliittiseen toimenpanoon ja liiketoimintamallien muotoiluun, mutta kiertotaloussiirtymän vaatima systeeminen ja yhteiskunnallinen muutos on jäänyt usein vähemmälle tarkastelulle. Yhteiskuntatieteellinen tutkimus on kuitenkin kasvavissa määrin alkanut kiinnittää huomiota kiertotalouskäsitteen kriittisen tarkastelun tarpeeseen sekä korostaa kiertotaloussiirtymän vaatiman jokapäiväisen vaivannäön tutkimisen tärkeyttä.
Tämä väitöskirja seuraa ruoan matkaa ruokaketjun loppupäässä ja tekee näkyväksi, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita ruokahävikkikäytäntöjen muuttamiseen sekä ruokahävikin kierron luomiseen liittyy. Väitöskirja kehystää kiertotaloussiirtymän yhteiskunnalliseksi prosessiksi, joka yhtäältä pannaan täytäntöön, mutta joka myös toisaalta hankaloituu jokapäiväisten käytäntöjen myötä. Tutkimus perustuu Suomessa toteutettuun monipaikkaiseen etnografiaan. Tutkimuksen aineisto koostuu etnografisesta havainnoinnista ruokakaupassa ja kahdessa biokaasulaitoksessa, sekä biokaasualalla työskentelevien asiantuntijoiden ja esihenkilöasemassa olevien työntekijöiden haastatteluista. Kotitalouksia koskeva aineisto koostuu ruokahävikkipäiväkirjoista sekä etnografisesta materiaalista, joka on kerätty Marttajärjestön ja Wastebusters-tutkimusryhmän yhdessä järjestämissä ruokahävikkikokkaustyöpajoissa. Aineisto on kerätty vuosien 2018 ja 2021 välillä.
Tutkimuksen keskeiset kontribuutiot sijoittuvat yhteiskuntatieteellisen jätetutkimuksen ja kiertotaloustutkimuksen kentille. Tutkimus tuottaa uutta tietoa yhteiskuntatieteelliseen jätetutkimukseen seuraamalla etnografisesti ruokahävikin käsittelyn ja siihen suhtautumisen muuttuvia tapoja ruoan kulutusprosessin loppuosissa. Samalla se osoittaa, miten ruokahävikkiä tuotetaan eri tavoin sosiomateriaalisissa käytännöissä eri kentillä, tuoden näin esille millaisia erilaisia mahdollisia todellisuuksia ja merkityksiä jätteellä voi olla. Väitöskirja kontribuoi kiertotaloustutkimukseen osoittamalla, miten ruokahävikin kierto tehdään käytännössä eri ympäristöissä, millaisia vuotoja ja häiriötekijöitä tähän prosessiin sisältyy, sekä miten kiertotalous pannaan käytäntöön eri tavoin tilanteisissa käytännöissä. Kokonaisuudessaan tutkimuksen tulokset osoittavat, että kiertotaloutta ei voi olla olemassa ilman päivittäisiä käytäntöjä, jotka tuottavat sekä jätettä että kiertotaloutta eri tavoin tilanteesta riippuen. Tutkimus myös tuo ilmi, että jokapäiväiset jätteen kiertoa tuottavat käytännöt eivät mahdollista jätteen täydellistä kontrollointia.
Tämä väitöskirja paikantuu yhteiskuntatieteellisen jätetutkimuksen ja kiertotaloustutkimuksen rajapinnalle. Suuri osa tähänastisesta kiertotalouteen liittyvästä tutkimuksesta keskittyy muun muassa teollisuuden prosesseihin, kiertotalouden poliittiseen toimenpanoon ja liiketoimintamallien muotoiluun, mutta kiertotaloussiirtymän vaatima systeeminen ja yhteiskunnallinen muutos on jäänyt usein vähemmälle tarkastelulle. Yhteiskuntatieteellinen tutkimus on kuitenkin kasvavissa määrin alkanut kiinnittää huomiota kiertotalouskäsitteen kriittisen tarkastelun tarpeeseen sekä korostaa kiertotaloussiirtymän vaatiman jokapäiväisen vaivannäön tutkimisen tärkeyttä.
Tämä väitöskirja seuraa ruoan matkaa ruokaketjun loppupäässä ja tekee näkyväksi, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita ruokahävikkikäytäntöjen muuttamiseen sekä ruokahävikin kierron luomiseen liittyy. Väitöskirja kehystää kiertotaloussiirtymän yhteiskunnalliseksi prosessiksi, joka yhtäältä pannaan täytäntöön, mutta joka myös toisaalta hankaloituu jokapäiväisten käytäntöjen myötä. Tutkimus perustuu Suomessa toteutettuun monipaikkaiseen etnografiaan. Tutkimuksen aineisto koostuu etnografisesta havainnoinnista ruokakaupassa ja kahdessa biokaasulaitoksessa, sekä biokaasualalla työskentelevien asiantuntijoiden ja esihenkilöasemassa olevien työntekijöiden haastatteluista. Kotitalouksia koskeva aineisto koostuu ruokahävikkipäiväkirjoista sekä etnografisesta materiaalista, joka on kerätty Marttajärjestön ja Wastebusters-tutkimusryhmän yhdessä järjestämissä ruokahävikkikokkaustyöpajoissa. Aineisto on kerätty vuosien 2018 ja 2021 välillä.
Tutkimuksen keskeiset kontribuutiot sijoittuvat yhteiskuntatieteellisen jätetutkimuksen ja kiertotaloustutkimuksen kentille. Tutkimus tuottaa uutta tietoa yhteiskuntatieteelliseen jätetutkimukseen seuraamalla etnografisesti ruokahävikin käsittelyn ja siihen suhtautumisen muuttuvia tapoja ruoan kulutusprosessin loppuosissa. Samalla se osoittaa, miten ruokahävikkiä tuotetaan eri tavoin sosiomateriaalisissa käytännöissä eri kentillä, tuoden näin esille millaisia erilaisia mahdollisia todellisuuksia ja merkityksiä jätteellä voi olla. Väitöskirja kontribuoi kiertotaloustutkimukseen osoittamalla, miten ruokahävikin kierto tehdään käytännössä eri ympäristöissä, millaisia vuotoja ja häiriötekijöitä tähän prosessiin sisältyy, sekä miten kiertotalous pannaan käytäntöön eri tavoin tilanteisissa käytännöissä. Kokonaisuudessaan tutkimuksen tulokset osoittavat, että kiertotaloutta ei voi olla olemassa ilman päivittäisiä käytäntöjä, jotka tuottavat sekä jätettä että kiertotaloutta eri tavoin tilanteesta riippuen. Tutkimus myös tuo ilmi, että jokapäiväiset jätteen kiertoa tuottavat käytännöt eivät mahdollista jätteen täydellistä kontrollointia.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4943]