"Virkerakenne on hieman epäselkeä": Kielentäminen lukiolaisten kielenhuoltotaitojen kehittämisen keinona

Abstract

Tämä tutkielma käsittelee kielentämisen eli sanallistamisen käyttöä opetusmenetelmänä. Kielentäminen tarkoittaa oman ajattelun, oppimisprosessien ja päättelystrategioiden näkyväksi tekemistä ja pukemista sanalliseen muotoon. Pedagogisesta näkökulmasta kielentäminen toimii moniulotteisesti: kun oppilas selittää vastauksensa, hän tulee syventäneeksi omaa oppimistaan, minkä lisäksi myös opettaja saa arvokasta lisätietoa oppilaan ajatusprosesseista. Myös muut oppilaat oppivat kuullessaan toistensa kielentämistä. Tutkielma keskittyy kuvaamaan kielentämisen mahdollisuuksia äidinkielen kieliopin ja kielenhuollon opetuksessa. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten kielentämistehtävien tekeminen vaikuttaa kielenhuoltotaitojen karttumiseen verrattuna prototyyppisten kielenhuoltotehtävien tekemiseen. Tutkimus, johon tutkielma perustuu, on toteutettu Tampereen normaalikoulun lukiossa keväällä 2023. Tutkimuksen kohteena on kaksi lukion toisen vuoden opiskelijoista koostuvaa ryhmää, jotka suorittavat rinnakkain samaa äidinkielen ja kirjallisuuden opintojaksoa. Näitä kahta ryhmää opetetaan toisistaan poikkeavin opetusmenetelmin kahden kielenhuoltoa käsittelevän oppitunnin ajan. Toinen ryhmä lähestyy kielenhuoltoa induktiivisesti eli havainnoista päätelmiin edeten ja kielentämistehtäviä tehden. Toinen ryhmä taas saa deduktiivista opetusta, eli heille esitellään ensin teoria, jonka jälkeen he tekevät prototyyppisiä kielenhuoltotehtäviä. Ryhmien oppimistuloksia kartoitetaan ennen opetusta teetetyllä alkutestillä ja opetuksen päätteeksi teetettävällä lopputestillä. Tutkimustulokset perustuvat testien tuloksista tehtyyn analyysiin, jossa vertaillaan ryhmien oppimistuloksia sekä alku- ja lopputestin välillä että myös ryhmien kesken. Analyysimenetelmänä tutkimuksessa käytetään osittain kvantifioitua laadullista sisällönanalyysia. Tutkimuksesta saadut tulokset todentavat kielentämisellä olevan positiivinen vaikutus oppimistuloksiin. Ryhmien oppimistulosten keskinäinen vertailu osoittaa merkittäviä eroavaisuuksia ryhmien välillä. Induktiivisesti kielentämistehtäviä tehden edenneen ryhmän oppimistuloksissa oli havaittavissa selkeästi suurempaa kasvua kuin deduktiivisesti prototyyppitehtäviä suorittanut verrokkiryhmä. Tutkielmassa kuvataan ryhmien oppitunneilla käytettyjä opetusmenetelmiä, ja niiden vaikutusta tuloksiin pohditaan analyysin yhteydessä.