"Järjestötoiminta kasvatti meidät työeväen tyttäret railakkapäät": Naisena nuortaistolaisessa liikkeessä

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tutkimuskohteena ovat 1970-luvulla aktiivisena olleen nuortaistolaisen liikkeen naiset. Tutkin naisten asemaa, toimijuutta, ja erityisesti sitä, miten naiset sukupuoltaan ja naisellisuuttaan toteuttivat ja ilmaisivat, sekä miten liikkeessä toimiminen ja sen arvomaailma tähän vaikuttivat. Taistolaisilla voima löytyi joukosta, eikä hyvä taistolainen pyrkinyt korottamaan itseään muiden yläpuolelle. Itsensä korostamista pidettiin pikkuporvarillisena, ja kauneuden sijaan arvostettiin oppineisuutta, reippautta ja vaatimattomuutta. Merkittävä osa taistolaisen liikkeen jäsenpohjasta oli naisia, ja tasa-arvo, sekä sen kehittäminen yhteiskunnassa koettiin tärkeiksi teemoiksi. Tästä huolimatta naisasia jäi kuitenkin muiden teemojen varjoon, ja monet naiset saivat pettyä näiden toimintamahdollisuuksien ollessa monessa tapauksessa toivottua rajallisempia. Taistolaisnaisten asemaan vaikuttivat voimakkaasti 1970-luvun yhteiskunnassa vallinneet sukupuoliroolit, ja myös liikkeen sisälle kehittyi näistä omanlaisensa käsitys, joka osaltaan vaikutti myös tämän sisällä vallinneeseen toimintakulttuuriin. Hajanaisessa liikkeessä kokemukset voivat kuitenkin erota toisistaan huomattavasti, ja siinä missä osa naisista sai pettyä naisten asemaan ja rooliin liikkeessä, koki osa toiminnan jopa korostetun tasa-arvoisena. Tutkimus pohjautuu kolmeen aikakausilehteen, jotka ovat Suomen Naisten Demokraattisen liiton (SNDL) äänenkannattaja naistenlehti Uusi Nainen, Sosialistisen Opiskelijaliiton (SOL) äänenkannattaja Soihdunkantaja, sekä Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton (SDNL) taistolaisvähemmistön kommunistinen nuorisolehti Toveri. Vertaillen olemassa olevan tutkimuskirjallisuuden tarjoaman muistitietonäkökulman kanssa tarkastelen miten naiset kuvataan edellä mainituissa lehdissä, sekä miten ja missä määrin tämä tukee, tai on ristiriidoissa muun tutkimuskirjallisuuden esittämien näkemyksien kanssa.