"In Finland I have been put on the shelf" : Korkeakoulutetut maahanmuuttajat Tampereen kaupunkiseudulla akateemista työtä etsimässä
Mattila, Ilona (2023)
Mattila, Ilona
2023
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305125696
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305125696
Tiivistelmä
Ikääntyvä väestö, työvoimapula ja heikkenevä huoltosuhde ajavat Suomea kohti merkittävää kestävyysvajetta. Muiden toimenpiteiden ohella työperäistä maahanmuuttoa on esitetty erääksi ratkaisuksi Suomen haastavaan tilanteeseen. Työperäinen maahanmuutto ei kuitenkaan ota huomioon jo Suomessa oleskelevaa kansainvälistä ja korkeakoulutettua työvoimaa. Minkälaista heidän työnhakunsa Suomessa on? Tässä tutkielmassa selvitetään korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työnhakukokemuksia Tampereen kaupunkiseudulta, joka on Suomen mittakaavassa tiheimmin asutetuimpia alueita. Lisäksi tutkimustulosten perusteella muodostettiin toimintasuosituksia, joiden avulla maahanmuuttajien työllistymistä voitaisiin jatkossa edistää.
Tutkielmaa varten haastateltiin kolmea kansainvälistä osaajaa, ja kahta työllisyyspalveluiden ammattilaista. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla joko kasvokkain tai videopuhelun välityksellä. Aineisto analysoitiin yhdistelemällä laadulliseen tutkimuksen analysointiin soveltuvia menetelmiä; teemoittelua, aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja narratiivista sisällönanalyysiä. Merkittävimmiksi työllistymisen haasteiksi aineiston perusteella nousivat työnantajien asettamat tiukat kielitaitovaatimukset, työvoimapoliittinen lainsäädäntö ja sen epäsopivuus korkeakoulutettujen maahanmuuttajien palvelutarpeisiin. Suomi koettiin myös jokseenkin epäavoimeksi kansainvälisyydelle, ja sen viestintätyyliä kansainvälisyysbrändäyksessään harhaanjohtavaksi. Työllisyyspalveluiden edustajat olivat jokseenkin samoilla linjoilla työnhakijoiden kanssa, mutta heidän vastauksistaan nousi esiin myös työnhaun pitkittymisen kielteinen vaikutus työnhakumotivaatioon.
Toisin kuin työllisyyspalveluiden ammattilaisten kohdalla, kansainvälisten osaajien haastatteluissa nousi esiin ehdotuksia, joilla maahanmuuttajien työllistymistä voitaisiin edistää. Työnhakijat ehdottivat, että Suomen valtio voisi asettaa työpaikoille rekrytointeja varten ulkomaalaiskiintiöitä. Toinen ehdotus oli, että työpaikat olisivat joustavampia kielitaitovaatimuksissaan; nyt koettiin, että kansainvälisilläkin aloilla vaadittiin sujuvaa suomen kielen taitoa turhaan. Työvoimapoliittisen lainsäädännön toivottiin ottavan jatkossa paremmin huomioon korkeakoulutetut maahanmuuttajat. Tällöin korkeakoulutetut maahanmuuttajat voisivat yhdistää suomen kielen opiskelut sujuvampaan työllistymiseen.
Tutkielmaa varten haastateltiin kolmea kansainvälistä osaajaa, ja kahta työllisyyspalveluiden ammattilaista. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla joko kasvokkain tai videopuhelun välityksellä. Aineisto analysoitiin yhdistelemällä laadulliseen tutkimuksen analysointiin soveltuvia menetelmiä; teemoittelua, aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja narratiivista sisällönanalyysiä. Merkittävimmiksi työllistymisen haasteiksi aineiston perusteella nousivat työnantajien asettamat tiukat kielitaitovaatimukset, työvoimapoliittinen lainsäädäntö ja sen epäsopivuus korkeakoulutettujen maahanmuuttajien palvelutarpeisiin. Suomi koettiin myös jokseenkin epäavoimeksi kansainvälisyydelle, ja sen viestintätyyliä kansainvälisyysbrändäyksessään harhaanjohtavaksi. Työllisyyspalveluiden edustajat olivat jokseenkin samoilla linjoilla työnhakijoiden kanssa, mutta heidän vastauksistaan nousi esiin myös työnhaun pitkittymisen kielteinen vaikutus työnhakumotivaatioon.
Toisin kuin työllisyyspalveluiden ammattilaisten kohdalla, kansainvälisten osaajien haastatteluissa nousi esiin ehdotuksia, joilla maahanmuuttajien työllistymistä voitaisiin edistää. Työnhakijat ehdottivat, että Suomen valtio voisi asettaa työpaikoille rekrytointeja varten ulkomaalaiskiintiöitä. Toinen ehdotus oli, että työpaikat olisivat joustavampia kielitaitovaatimuksissaan; nyt koettiin, että kansainvälisilläkin aloilla vaadittiin sujuvaa suomen kielen taitoa turhaan. Työvoimapoliittisen lainsäädännön toivottiin ottavan jatkossa paremmin huomioon korkeakoulutetut maahanmuuttajat. Tällöin korkeakoulutetut maahanmuuttajat voisivat yhdistää suomen kielen opiskelut sujuvampaan työllistymiseen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]