Keskustelevan tekoälyn mahdollisuudet mielenterveyspalveluiden tukena
Rintamäki, Roosa (2023)
Rintamäki, Roosa
2023
Tieto- ja sähkötekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Computing and Electrical Engineering
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305145745
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305145745
Tiivistelmä
Tekoälyteknologia on kehittynyt nopeasti viime vuosien aikana, ja sen sovellukset ovat yleistyneet monilla eri tieteenaloilla. Yksi tekoälyn osa-alueista on keskusteleva tekoäly, jota hyödynnetään yleisimmin erilaisten chattibottien toiminnassa. Keskusteleva tekoäly mahdollistaa ihmisen ja tietokoneen välisen keskustelun, ja sen toiminta perustuu luonnollisen kielen käsittelyyn sekä erilaisiin koneoppimismenetelmiin.
Tämä tutkielma tarkastelee, millä tavoin keskustelevaa tekoälyä voidaan hyödyntää mielenterveyspalveluiden tukena. Aihe on ajankohtainen ja tärkeä, sillä mielenterveysongelmien määrä on kasvanut ja samanaikaisesti mielenterveysalan työntekijöistä on maailmanlaajuinen pula. Mielenterveyspalveluiden resursseja pyritään lisäämään teknologian avulla, ja yhtenä lupaavana mahdollisuutena nähdään keskustelevaa tekoäly käyttävät sovellukset. Keskustelevan tekoälyn kehitys on tarjonnut uusia hoitomuotoja perinteisten mielenterveyspalveluiden rinnalle, ja tekoälysovelluksia on kehitetty moniin eri käyttötarkoituksiin tukemaan mielenterveyttä.
Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena eli aihetta lähestyttiin aikaisempien tutkimusten pohjalta. Tutkielmassa tarkasteltiin, miten keskustelevaa tekoälyä hyödynnetään tällä hetkellä mielenterveyspalveluiden tukena ja mitä hyötyjä keskustelevan tekoälyn käyttö tarjoaa. Lisäksi tarkasteltiin myös keskustelevan tekoälyn käyttöön liittyviä haasteita. Aihetta lähestytään tarkastelemalla keskustelevan tekoälyn kannalta tärkeitä käsitteitä: koneoppimista, neuroverkkoja ja syväoppimista. Teoriaosuus käsittelee myös luonnollisen kielen käsittelyä, jonka tehtävänä on käyttäjän syötteen tulkitseminen sekä vastauksen generoiminen.
Tutkielmassa saatiin selville, että keskustelevaa tekoälyä hyödynnetään tällä hetkellä monipuolisesti sekä ehkäisevän että hoitavan mielenterveystyön tukena. Chattibotteja käytetään yleisimmin terapian, seulonnan sekä elämäntaitovalmennuksen toteuttamiseen. Chattibottien avulla pystytään tunnistamaan useita mielenterveyden häiriöitä, joista yleisimpiä ovat masennus, autismi, ahdistus sekä traumaperäinen stressihäiriö (PTSD). Yksi keskustelevan tekoälyn sovellusten merkittävin hyöty on mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantuminen, sillä mielenterveyssovellusten käyttö on usein mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta. Koneoppimista hyödyntävät chattibotit voivat myös analysoida suuria määriä käyttäjädataa ja mukauttaa omaa persoonallisuuttaan vastaamaan käyttäjän persoonallisuutta. Haasteena nähtiin kuitenkin se, että keskustelevalla tekoälyllä on haasteita tulkita ihmisen tunteita ja puhekielisiä ilmauksia. Myös chattibotin kouluttaminen nähtiin haastavana, sillä kouluttamisvaiheessa tarvitaan suuria terveystietokantoja.
Tämä tutkielma tarkastelee, millä tavoin keskustelevaa tekoälyä voidaan hyödyntää mielenterveyspalveluiden tukena. Aihe on ajankohtainen ja tärkeä, sillä mielenterveysongelmien määrä on kasvanut ja samanaikaisesti mielenterveysalan työntekijöistä on maailmanlaajuinen pula. Mielenterveyspalveluiden resursseja pyritään lisäämään teknologian avulla, ja yhtenä lupaavana mahdollisuutena nähdään keskustelevaa tekoäly käyttävät sovellukset. Keskustelevan tekoälyn kehitys on tarjonnut uusia hoitomuotoja perinteisten mielenterveyspalveluiden rinnalle, ja tekoälysovelluksia on kehitetty moniin eri käyttötarkoituksiin tukemaan mielenterveyttä.
Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena eli aihetta lähestyttiin aikaisempien tutkimusten pohjalta. Tutkielmassa tarkasteltiin, miten keskustelevaa tekoälyä hyödynnetään tällä hetkellä mielenterveyspalveluiden tukena ja mitä hyötyjä keskustelevan tekoälyn käyttö tarjoaa. Lisäksi tarkasteltiin myös keskustelevan tekoälyn käyttöön liittyviä haasteita. Aihetta lähestytään tarkastelemalla keskustelevan tekoälyn kannalta tärkeitä käsitteitä: koneoppimista, neuroverkkoja ja syväoppimista. Teoriaosuus käsittelee myös luonnollisen kielen käsittelyä, jonka tehtävänä on käyttäjän syötteen tulkitseminen sekä vastauksen generoiminen.
Tutkielmassa saatiin selville, että keskustelevaa tekoälyä hyödynnetään tällä hetkellä monipuolisesti sekä ehkäisevän että hoitavan mielenterveystyön tukena. Chattibotteja käytetään yleisimmin terapian, seulonnan sekä elämäntaitovalmennuksen toteuttamiseen. Chattibottien avulla pystytään tunnistamaan useita mielenterveyden häiriöitä, joista yleisimpiä ovat masennus, autismi, ahdistus sekä traumaperäinen stressihäiriö (PTSD). Yksi keskustelevan tekoälyn sovellusten merkittävin hyöty on mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantuminen, sillä mielenterveyssovellusten käyttö on usein mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta. Koneoppimista hyödyntävät chattibotit voivat myös analysoida suuria määriä käyttäjädataa ja mukauttaa omaa persoonallisuuttaan vastaamaan käyttäjän persoonallisuutta. Haasteena nähtiin kuitenkin se, että keskustelevalla tekoälyllä on haasteita tulkita ihmisen tunteita ja puhekielisiä ilmauksia. Myös chattibotin kouluttaminen nähtiin haastavana, sillä kouluttamisvaiheessa tarvitaan suuria terveystietokantoja.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10220]
