Alueellisen asuntokehittämisen haasteet ja mahdollisuudet

Abstract

Tässä diplomityössä tutkitaan alueellista asuntokehittämistä ja sen toimintaympäristöä, haasteita ja mahdollisuuksia. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa alueellisen asuntokehittämisen haasteita ja mahdollisuuksia toimialan institutionaalisessa ympäristössä. Tutkimus on toteutettu laadullisena teemahaastattelututkimuksena osana Tampereen yliopiston Arvo-hanketta. Aineisto on kerätty haastattelemalla alueellisen asuntokehittämisen ammattilaisia julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Tutkimuksen teoriaosuus jakautuu formaaliin teoreettiseen tarkasteluun ja substanssitason teoriaan. Formaalissa teoriassa tarkastellaan institutionaalista teoriaa Scottin (2014) regulatiivisen, normatiivisen ja kulttuuris-kognitiivisen pilarin avulla. Teoriaa hyödynnetään substanssitason teoriassa, jossa muodostetaan käsitys kiinteistö- ja rakennusalan institutionaalisesta toimintaympäristöstä. Teoriaa täydennetään tutkimalla miten taloudelliset paineet ja markkinalähtöinen ohjaus vaikuttavat alan toimintaympäristöön. Tarkoituksena on luoda viitekehys toimialaa sääntelevistä ja ohjaavista elementeistä, jota hyödynnetään työn tulososiossa. Tutkimuksen tuloksissa käsitellään alueellisen asuntokehittämisen toimintaympäristöä, laajuutta, instituutioiden ja markkinaympäristön aiheuttamia haasteita sekä alueellisen asuntokehittämisen mahdollisuuksia. Saatujen tulosten perusteella alueellisen asuntokehittämisen laajuus vaihtelee riippuen alueen sijainnista, uusilla asuinalueilla voidaan toteuttaa yli 100 000 kerrosneliön kokonaisuuksia, mutta lähempänä keskusta-alueita sopiva laajuus on noin korttelin tai yksittäisen tontin kokoinen. Keskeisimmät haasteet ovat kuntien yksityiskohtainen kaavoitus ja maanomistuksen pirstaloituneisuus. Yksityiskohtainen kaavoitus saattaa nostaa tarpeettomasti kustannuksia ja tehdä alueesta kannattamattoman toteuttaa. Pirstaloitunut maanomistus taas ohjaa kehitettävän alueen laajuutta ja pidentää kaavoituksen läpimenoaikaa. Alueelliseen asuntokehittämiseen liittyy suuri määrä erilaisia hyötyjä, jotka eivät pienemmällä mittakaavalla ole välttämättä saavutettavissa. Suurimpina yksittäisinä hyötyinä haastateltavat pitivät keskitettyä maanpäällistä pysäköintiratkaisua ja erilaisia aluekohtaisia energia- ja lämmitysratkaisuja, kuten alueen kattavaa maalämpökaivoa. Johtopäätöksissä käsitellään alueellisen asuntokehittämisen toimintaympäristöä ja laajuutta sekä toimialaan liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Toimintaympäristön havaittiin olevan hyvin riippuvainen siitä, minkä kunnan alueella hanketta toteutetaan, sillä kuntien ohjauskeinot ja niiden yksityiskohtaisuus saattaa vaihdella merkittävästi kuntien välillä. Alueellisen asuntokehittämisen haasteet ovat mittakaavaltaan suuria, jolloin myöskään niiden ratkaiseminen ei ole helppoa. Haasteelliseksi useat haasteet tekevät se, että yksittäiset toimenpiteet, kuten lainsäädännön muuttaminen eivät välttämättä ratkaise ongelmia. Useisiin haasteisiin tarvitaan myös kulttuurillisia muutoksia, joiden läpivienti vaatii pitkäjänteisyyttä ja aikaa. Alueellisen asuntokehittämisen suurimpana mahdollisuutena voidaan pitää alueiden kokonaisvaltaista kehittämistä, missä on huomioituna liikenne, asukkaat, palvelut ja ympäröivä infrastruktuuri. Potentiaalia toimialalla on vielä paljon ja sen hyödyntämiseksi tarvitaan osapuolten välistä yhteistyöstä.