Yksilön halukkuus säästää energiaa ja siihen vaikuttavat tekijät energiakriisin aikana

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan yksilön halukkuutta säästää energiaa sekä siihen vaikuttavia tekijöitä aikana, jolloin energian riittävyyden turvaamiseksi pyrittiin saamaan valtakunnallisen intervention avulla suuri joukko erilaisia ihmisiä säästämään energiaa. Aiheen aiemmat tutkimukset osoittavat, että kotitalouden energiankulutus on yhteydessä sosiodemografisiin tekijöihin, kun taas energiansäästäminen selittyy erityisesti psykologisilla tekijöillä. Yksilö voi säästää energiaa energiatehokkuutta parantavilla hankinnoilla ja muuttamalla energiankulutustapojaan. Energiankulutukseen vaikuttamisessa on täten keskeistä tuntea kohderyhmän energiankulutustavat ja tunnistaa tekijöitä, jotka rajoittavat ja edistävät energian säästämistä. Tämä auttaa valitsemaan kohderyhmälle sopivan interventiostrategian ja vaikuttamaan tehokkaammin toivottuun muutokseen.

Tutkielman empiirisen tutkimuksen tavoitteena on vastata tähän tarpeeseen ja selvittää, kuinka yksilön kokema taloudellinen huoli, tietämys energiansäästön keinoista sekä usko oman toiminnan merkitykseen ovat yhteydessä yksilön halukkuuteen säästää energiaa eli muutoksiin, joita yksilö on tehnyt energiankulutustavoissaan menneen kuukauden aikana. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, vaikuttaako asumismuoto löydettyihin yhteyksiin. Tutkimuksen aineistona käytetään Tilastokeskuksen ja Valtioneuvoksen kanslian joulukuussa 2022 keräämää Kansalaispulssi-aineistoa. Aineiston perusjoukon muodostavat 15–74-vuotiaat mannersuomalaiset. Aineistoa analysoidaan tilastollisilla tutkimusmenetelmillä, joita ovat tässä tutkimuksessa korrelaatiotarkastelu, ristiintaulukointi ja sen elaborointi.

Tämä tutkimus osoittaa, että yli 90 prosenttia vastaajista oli raportoinut tehneensä yhden tai useamman energiansäästötoimenpiteen eli valtaosa oli halukkaita säästämään energiaa energiakriisin aikana. Tutkimuksen muut keskeiset löydökset mukailevat aiheen aiempia tutkimuksia: tietämys energiansäästämisen keinoista ei ole yhteydessä halukkuuteen säästää energiaa, kun taas usko oman toiminnan merkitykseen on yhteydessä yksilön halukkuuteen säästää energiaa. Myös energian hintojen muutoksista aiheutuva huoli vaikuttaa halukkuuteen säästää energiaa, mutta asumismuotojen välillä on eroa siinä, kokeeko ihminen huolta energian hintojen muutoksista ja tekeekö hän tämän vuoksi muutoksia energiankulutustavoissaan. Näiden tulosten perusteella interventioissa kannattaa pelkän informoinnin sijaan vahvistaa myös yksilön uskoa oman toimintansa merkitykseen ja toteuttaa kohdennettuja interventioita, joissa huomioidaan asumismuodon vaikutus taloudelliseen huoleen ja halukkuuteen säästää energiaa. Lisäksi on syytä huomioida, että taloudellisen huolen väheneminen voi vähentää halukkuutta säästää energiaa. Nämä tutkimustulokset täydentävät aiheen aiempaa tutkimuskeskustelua ja tarjoavat lisäksi mielenkiintoisia jatkotutkimusmahdollisuuksia.