Kestävyyden monitulkintaisuus julkisissa hankinnoissa
Leino, Olivia (2023)
Leino, Olivia
2023
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305125722
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305125722
Tiivistelmä
Kestävä kehitys on jatkuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on taloudellisen, sosiaalisen sekä ympäristöllisen kestävyyden kokonaisuus. Päämääränä on, että maapallolla on hyvät elämisen mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa. Kestävyydestä onkin muodostunut keskeinen organisaatioiden tavoite, joka on korostunut entisestään 2000-luvulla. Samalla se on vakiinnuttanut paikkansa tieteellisessä keskustelussa sekä tutkimuskohteena. Kestävyys on mielenkiintoinen tutkimusaihe, koska käsitteelle ei ole olemassa tyhjentävää määritelmää. Kestävyys kärsiikin monimerkityksellisyydestä ja hyvin väljistä tulkinnoista. Tulkinnat kestävyydestä muuttuvat määrittelijöiden mukaan, jonka vuoksi kestävyyttä voidaan tarkastella monitulkintaisena ilmiönä. Tämä tutkimus käsittelee kestävyyttä monitulkintaisena ilmiönä julkisten hankintojen kontekstissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia monitulkintaisuuksia liittyy julkisten hankintojen kestävyyden ymmärtämiseen ja tekemiseen, ja miksi? Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu Herbet A. Simonin ja James G. Marchin koulukunnan rajoitetun rationaalisuuden teoriasta johdetun monitulkintaisuuden teorian sekä kestävyyden ja julkisten hankintojen käsitteiden määrittelyn ympärille. Tutkimuksen empiria kerättiin haastattelemalla kahdeksaa julkisten hankintojen asiantuntijaa eri organisaatioista. Haastattelumenetelmänä toimi teemahaastattelu, joka muodostui kolmesta teemasta: kestävyyden ymmärtäminen, kestävyys julkisissa hankinnoissa ja julkiset hankinnat kestävyyden edistäjinä. Teemahaastatteluista esiin nousseita tekijöitä analysoitiin ensisijaisesti aineistolähtöisesti. Monitulkintaisuuden teoria tuotiin osittain osaksi aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jotta tutkimuksesta saatiin kokonaisvaltaisempi. Analyysin perusteella voi sanoa, että kestävyyden merkitystä korostetaan, mutta sitä on hankala sanoittaa. Selkein tulkintaero liittyy siihen, että ymmärretäänkö kestävyys laajana yksittäisenä ilmiönä vai ymmärretäänkö sen koostuvan useammasta pienemmästä tekijästä. Julkisissa hankinnoissa kestävyys nähdään jokapäiväisinä toimina ja tärkeänä tavoitteena, mutta myös riesana ja velvoitteena. Keskeiset johtopäätökset aineistosta liittyvät monitulkintaisuuden tekijöihin. Kestävyyttä on vaikea sanoittaa ja ymmärtää kokonaisuutena. Yksilön arvoilla on suuri vaikutus siihen, kuinka hän kestävyyttä ymmärtää ja korostaa sitä työssään. Jotta kestävyyttä voidaan edistää julkisissa hankinnoissa aktiivisesti, tarvitaan laajaa ja monipuolista osaamista. Heillä, joille kestävyyden edistäminen lähtee pohjimmiltaan omista arvoista, on huomattavasti suurempi tietotaito ja osaaminen tehdä kestäviä julkisia hankintoja. Monitulkintaisuutta aiheuttaa osaltaan myös organisaation ja yksilön väliset tulkintaerot kestävyyden merkityksestä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]