Työuupumukseen altistavat ja siltä suojaavat tekijät induktiovaiheen luokanopettajien kokemuksissa: Kirjallisuuskatsaus suomalaisiin pro gradu -tutkielmiin

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää keskeisiä luokanopettajan työn vaatimuksia ja voimavaroja induktiovaiheessa eli työuran alussa. Tutkimuksessa ollaan siis kiinnostuneita siitä, mitkä työn ominaisuudet altistavat noviisiluokanopettajia työuupumuksen kehittymiselle ja mitkä tekijät taas mahdollisesti suojaavat siltä. Tarkastelun kohteena ovat myös yksilön ominaisuudet, jotka vaikuttavat noviisiopettajien jaksamiseen työssä joko kielteisesti tai myönteisesti. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui Andor- ja Finna-tietokannoista kerätyistä kymmenestä pro gradu -tutkielmasta. Aineiston analyysiin hyödynnettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä, jonka lähtökohtana toimi Demeroutin ja kollegoiden (2001) JD-R malli eli työn vaatimusten ja voimavarojen malli. JD-R mallin mukaan työelämän ominaisuudet ovat luokiteltavissa psyykkisiksi, psykologisiksi, sosiaalisiksi ja organisatorisiksi työn vaatimuksiksi tai voimavaroiksi (Schaufeli & Bakker, 2004; Bakker & Demerouti, 2007). Tutkimustulosten mukaan noviisiluokanopettajat kokevat työssänsä vallitsevan suuret työn vaatimukset, mutta myös voimavaroja tunnistetaan työstä runsaasti. Sosiaaliset työn voimavarat tunnistetaan keskeisimmiksi kaikista työn voimavaroista induktiovaiheessa. Myös työn vaatimuksista merkittävimpiä näyttävät olevan organisatoristen vaatimusten ohella sosiaaliset työn vaatimukset. Työn psyykkisiä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat työhyvinvointiin joko kielteisesti tai myönteisesti, tunnistetaan taas vähän induktiovaiheessa. Merkittäviä luokanopettajan työn vaatimuksia induktiovaiheessa ovat tutkimustulosten mukaan muun muassa ajan puute, haastavat oppilaat, oppilaiden oppimisen haasteet, kodin kanssa tehtävä yhteistyö, työyhteisön ilmapiiri, joka ei kannusta yhteistyön tekemiseen tai avun pyytämiseen työyhteisössä, laaja työnkuva, perehdytyksen ja tuen puute sekä työllistymisen haasteet. Merkittäviä työn voimavaroja ovat taas muun muassa työn motivoivuus, oppilaiden huoltajat, yhteisöllinen ja yhteistyön mahdollistava työyhteisö, kollegoiden ja esimiehen tuki, perehdytys sekä mahdollisuus vaikuttaa työhön. Koska työuupumuksen kehittymiseen vaikuttaa yhtä lailla yksilö työn ominaisuuksien rinnalla (Uusitalo- Arola ym., 2022), selvitettiin tutkimuksessa myös yksilön kuormitustekijöitä ja voimavaroja. Merkittäviksi yksilön kuormitustekijöiksi tunnistetaan tutkimustulosten mukaan tunnollisuus sekä tietojen ja taitojen puute, kun taas merkittäviksi yksilön voimavaroiksi tunnistetaan omat tiedot ja taidot, armollisuus itseä kohtaan sekä positiivisuus. Työlle sekä luokanopettajakoulutukselle esitetään myös erilaisia kehitysehdotuksia, jotka kytkeytyvät tunnistettuihin kuormittaviin tai työhyvinvointia tukeviin työn tai yksilön ominaisuuksiin.