Kidutus erityisenä traumakokemuksena Syyrian ja Irakin pakolaisilla
Saari, Paula; Taskinen, Eeva (2023)
Saari, Paula
Taskinen, Eeva
2023
Psykologian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305125700
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305125700
Tiivistelmä
Sota altistaa pakolaiset toistuville ja vaikeille traumakokemuksille sekä traumaperäiselle stressihäiriölle. Traumakokemusten kasautumisen ja kidutuksen uhriksi joutumisen on havaittu tutkimuksissa olevan yhteydessä vaikeisiin traumaperäisiin stressioireisiin. Sotatraumojen määrän ja kidutuskokemuksen yhteisvaikutusta on kuitenkin tutkittu vähän, ja sitä koskevat tulokset ovat ristiriitaisia. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko kidutus erityisen vaikea sotaan liittyvä traumakokemus, kun sotatraumojen kumuloituminen huomioidaan. Selvitimme, onko kidutetuilla vakavampia traumaperäisiä stressioireita kuin ei-kidutetuilla pakolaisilla. Tutkimme myös, riippuuko traumaperäisten stressioireiden vaikeusaste sotatraumojen määrästä aineiston pakolaisilla. Lisäksi selvitimme, onko kidutetuilla erilaisia traumaperäisen stressihäiriön oireita kuin muita sotatraumoja kokeneilla pakolaisilla.
Tutkielman aineisto (n = 6826) koostui Turkkiin paenneista Syyrian ja Irakin pakolaisista. Aineisto kerättiin osana Uppsalan yliopiston rauhan ja konfliktin tutkimuksen laitoksen tutkimushanketta pakolaisten elinolosuhteista. Pakolaisten traumaperäisen stressihäiriön oireita mitattiin Checklist Civilian -mittarin lyhennetyllä versiolla ja sotaan liittyviä traumakokemuksia Harvard Trauma Questionnaire -kyselyyn perustuvilla kyllä-ei-kysymyksillä. Aineistoa analysoitiin käyttämällä riippumattomien otosten t-testiä, Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa ja Mann Whitney U -testiä sekä tarkastelemalla muuttujien jakaumia.
Kidutetuilla pakolaisilla havaittiin olevan vaikeampia traumaperäisiä stressioireita kuin muita sotatraumoja kokeneilla pakolaisilla. Sotatraumojen lukumäärä oli kuitenkin yhteydessä traumaperäisen stressihäiriön vaikeusasteeseen niin kidutetuilla kuin ei-kidutetuilla pakolaisilla. Sotatraumojen määrä silti selitti kidutetuilla merkittävästi vähemmän traumaperäisten stressioireiden vaikeusasteesta kuin ei-kidutetuilla pakolaisilla. Traumaperäisen stressihäiriön oireet lisäksi erosivat kidutettujen ja ei-kidutettujen välillä niin, että kaikki oireet olivat vaikeampia kidutetuilla kuin muita sotatraumoja kokeneilla pakolaisilla.
Tutkielma tarjoaa lisätietoa kidutettujen ja muita sotatraumoja kokeneiden pakolaisten eroavaisuuksista sekä alttiudesta traumaperäiselle stressihäiriölle. Tulokset vahvistavat aiempiin tutkimustuloksiin perustuvaa olettamusta kidutuksesta erityisen vaikeana traumakokemuksena. Tutkielma osoittaa, että sotatraumojen kasautuminen ja kidutettujen vakava traumatausta tulisi huomioida jatkossakin kidutettuja ja muita sotatraumoja kokeneita vertailtaessa. Tutkimustietoa kidutuksesta poikkeuksellisen vaikeana traumakokemuksena voidaan hyödyntää haavoittuvien pakolaisten tunnistamisessa ja mielenterveyspalveluiden kohdentamisessa. Tutkimus tarjoaa myös tärkeää tietoa ihmisoikeusrikkomusten havaitsemisen ja kidutuksen vastaisten sopimusten tueksi.
Tutkielman aineisto (n = 6826) koostui Turkkiin paenneista Syyrian ja Irakin pakolaisista. Aineisto kerättiin osana Uppsalan yliopiston rauhan ja konfliktin tutkimuksen laitoksen tutkimushanketta pakolaisten elinolosuhteista. Pakolaisten traumaperäisen stressihäiriön oireita mitattiin Checklist Civilian -mittarin lyhennetyllä versiolla ja sotaan liittyviä traumakokemuksia Harvard Trauma Questionnaire -kyselyyn perustuvilla kyllä-ei-kysymyksillä. Aineistoa analysoitiin käyttämällä riippumattomien otosten t-testiä, Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa ja Mann Whitney U -testiä sekä tarkastelemalla muuttujien jakaumia.
Kidutetuilla pakolaisilla havaittiin olevan vaikeampia traumaperäisiä stressioireita kuin muita sotatraumoja kokeneilla pakolaisilla. Sotatraumojen lukumäärä oli kuitenkin yhteydessä traumaperäisen stressihäiriön vaikeusasteeseen niin kidutetuilla kuin ei-kidutetuilla pakolaisilla. Sotatraumojen määrä silti selitti kidutetuilla merkittävästi vähemmän traumaperäisten stressioireiden vaikeusasteesta kuin ei-kidutetuilla pakolaisilla. Traumaperäisen stressihäiriön oireet lisäksi erosivat kidutettujen ja ei-kidutettujen välillä niin, että kaikki oireet olivat vaikeampia kidutetuilla kuin muita sotatraumoja kokeneilla pakolaisilla.
Tutkielma tarjoaa lisätietoa kidutettujen ja muita sotatraumoja kokeneiden pakolaisten eroavaisuuksista sekä alttiudesta traumaperäiselle stressihäiriölle. Tulokset vahvistavat aiempiin tutkimustuloksiin perustuvaa olettamusta kidutuksesta erityisen vaikeana traumakokemuksena. Tutkielma osoittaa, että sotatraumojen kasautuminen ja kidutettujen vakava traumatausta tulisi huomioida jatkossakin kidutettuja ja muita sotatraumoja kokeneita vertailtaessa. Tutkimustietoa kidutuksesta poikkeuksellisen vaikeana traumakokemuksena voidaan hyödyntää haavoittuvien pakolaisten tunnistamisessa ja mielenterveyspalveluiden kohdentamisessa. Tutkimus tarjoaa myös tärkeää tietoa ihmisoikeusrikkomusten havaitsemisen ja kidutuksen vastaisten sopimusten tueksi.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8696]