"Kuinka helvetissä tämä ylösalainen sivilisaatio sai alkunsa?”: Eläinten moraalinen asema marginaali-argumentin ja spesismin valossa
Nieminen, Adeline (2023)
2023
Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305125697
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305125697
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Apinoiden planeetta -elokuvaa (1968) eläinten moraalisen arvon näkökulmasta marginaali-argumentin ja spesismin käsitteiden avulla. Marginaali-argumentin teoria koskee eläinten moraalista arvoa ja sen perusteita, kun taas spesismin käsite liittyy olentojen arvon määrittämiseen niiden lajin perusteella. Tutkimuksessa vertaillaan elokuvan yhteiskuntaa omaan todellisuuteemme ja tarkastellaan, löytyykö näiden kahden välillä eroja tai yhtäläisyyksiä sen suhteen, millä perusteilla tai kriteereillä eri lajeille myönnetään tai ollaan myöntämättä tiettyjä oikeuksia. Aihetta tarkastellaan viiden eri kriteerin avulla, joita ovat tietoisuus, älykkyys, kielelliset kyvyt, kipu ja tuntoisuus sekä hyötynäkökulma eli lajin suhde toiseen lajiin.
Pääasiallisena tutkimusaineistona toimii Apinoiden planeetta -elokuva. Lisäksi hyödynnettiin esimerkiksi Elisa Aaltolan sekä Peter Singerin teoksia. Todellisen maailman kuvaksi valikoitui Suomen eläinsuojelulaki, nykyinen eläinten hyvinvointilaki. Menetelmänä toimii teorialähtöinen sisällönanalyysi, jossa muodostettiin viisi kategoriaa teemoittelun avulla. Elokuvan kohtauksia tarkasteltiin analysoiden repliikkejä sekä kuvallista viestintää. Huomioita verrattiin sitten todelliseen maailmaamme ja tarkasteltiin, löydetäänkö elokuvasta ja todellisuudestamme yhtäläisyyksiä eri lajien moraalisen arvon perusteluiden suhteen.
Aineistoa ja todellista maailmaa verratessa ilmeni, että niistä löytyy sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Yhtäläisyyksiä oli havaittavissa jokaisessa kategoriassa, kuitenkin eniten tietoisuuden, kielellisten kykyjen sekä hyötynäkökulmien kategorioissa. Eniten eroavaisuuksia löytyi kipua ja tuntoisuutta koskevasta kategoriasta etenkin eläinsuojelulain näkökulmasta. Spesismiä ilmeni niin elokuvassa kuin todellisessa maailmassa. Tutkimuksen tulosten valossa eläinten alemman moraalisen arvon perusteet omassa todellisuudessamme vastaavat siis kohtalaisen hyvin niitä perusteita, joita ihmisen alemmalle moraaliselle arvolle esitetään elokuvassa.
Pääasiallisena tutkimusaineistona toimii Apinoiden planeetta -elokuva. Lisäksi hyödynnettiin esimerkiksi Elisa Aaltolan sekä Peter Singerin teoksia. Todellisen maailman kuvaksi valikoitui Suomen eläinsuojelulaki, nykyinen eläinten hyvinvointilaki. Menetelmänä toimii teorialähtöinen sisällönanalyysi, jossa muodostettiin viisi kategoriaa teemoittelun avulla. Elokuvan kohtauksia tarkasteltiin analysoiden repliikkejä sekä kuvallista viestintää. Huomioita verrattiin sitten todelliseen maailmaamme ja tarkasteltiin, löydetäänkö elokuvasta ja todellisuudestamme yhtäläisyyksiä eri lajien moraalisen arvon perusteluiden suhteen.
Aineistoa ja todellista maailmaa verratessa ilmeni, että niistä löytyy sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Yhtäläisyyksiä oli havaittavissa jokaisessa kategoriassa, kuitenkin eniten tietoisuuden, kielellisten kykyjen sekä hyötynäkökulmien kategorioissa. Eniten eroavaisuuksia löytyi kipua ja tuntoisuutta koskevasta kategoriasta etenkin eläinsuojelulain näkökulmasta. Spesismiä ilmeni niin elokuvassa kuin todellisessa maailmassa. Tutkimuksen tulosten valossa eläinten alemman moraalisen arvon perusteet omassa todellisuudessamme vastaavat siis kohtalaisen hyvin niitä perusteita, joita ihmisen alemmalle moraaliselle arvolle esitetään elokuvassa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10837]