Peruskoulun opettajien käsitykset sukupuolen moninaisuudesta ja sukupuoliroolien laajuudesta

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulun opettajien käsityksiä sukupuolen moninaisuudesta ja sukupuoliroolien laajuudesta. Koulu toimii merkityksellisenä ympäristönä lasten kehityksen kannalta ja sen vaikutus ulottuu myös sukupuolen alueelle. Nykypäivänä keskustelut sukupuolen moninaisuudesta ja sukupuolirooleista ovat nousseet yhä enemmän esiin ja näitä teemoja korostetaan myös nykyisessä opetussuunnitelmassa ja lainsäädännössä.

Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi teoria sukupuolen rakentumisesta sosiaalisena konstruktiona, joka tarkoittaa sukupuolen käsittämistä osana yhteiskunnan ja toimijuuden suhdetta. Sukupuoli myös nähdään historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuneena sekä jatkuvasti muuttuvana ja uusia merkityksiä saavana ilmiönä.

Tutkimuksen aineistona käytettiin Kaisa Niemelän keräämää kvalitatiivista aineistoa ”Sukupuolen merkitys perusopetuksessa 2018”. Aineisto koostui 20 vastauksesta, jotka peruskoulun opettajat eri puolilta Suomea olivat antaneet. Tutkimusmenetelmänä toimi diskurssianalyysi, jonka kautta keskityttiin vastauksissa havaittuihin puhetapoihin, sanavalintoihin ja teemoihin.

Analyysin tuloksena aineistosta havaittiin kolme päädiskurssia ja kolme aladiskurssia. Päädiskurssit pitivät sisällään sukupuolen moninaisuuteen liittyviä puhetapoja ja aladiskurssit sukupuolirooleihin liittyviä puhetapoja. Päädiskurssit nimettiin moninaisuuden sivuuttamisen diskurssiksi, moninaisuuden kieltämisen diskurssiksi sekä moninaisuuden laajentamisen diskurssiksi. Aladiskurssit nimettiin sukupuoliroolien kyseenalaistamattomuuden diskurssiksi, sukupuoliroolien laajentamisen diskurssiksi sekä sukupuoliroolien rikkomisen diskurssiksi. Moninaisuuteen ja sukupuolirooleihin liittyvät puhetavat olivat yhteydessä toisiinsa: käsitykset siitä, kuinka laaja ilmiö sukupuoli on, liittyivät myös käsityksiin sukupuolirooleista.

Tulokset osoittivat, että opettajien puhetavat sukupuolen moninaisuudesta ja sukupuolirooleista olivat moninaisia, ja sukupuolta ymmärrettiin eri tavoin. Osassa käsittämistavoissa näkyivät yhteiskunnan normit ja odotukset liittyen sukupuoleen, mikä välittyi sukupuolen ymmärtämisenä kahtiajakoisena ja biologiaan pohjautuvana. Osassa puhetavoissa taas välittyi sukupuolen hahmottaminen sosiaalisena konstruktiona ja moninaisena ilmiönä. Jatkotutkimuksissa olisi hyödyllistä ottaa huomioon myös intersektionaalinen näkökulma, sillä sukupuoli risteytyy monien eri ominaisuuksien kanssa.