Suomalaisuus ja hyvinvointisovinismi: kvantitatiivinen tutkimus kollektiivisen identiteetin yhteydestä hyvinvointisovinismiin

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia, onko kollektiivisen identiteetin vahvuus yhteydessä hyvinvointisovinismiin Suomessa. Hyvinvointisovinismilla tarkoitetaan haluttomuutta antaa maahanmuuttajille samoja oikeuksia kuin Suomen kansalaisille. Kollektiivisella identiteetillä tarkoitetaan suomalaisuutta ja sitä kuvataan tässä tutkielmassa tunnesiteellä Suomeen. Aiemmissa hyvinvointisovinismia käsitelleissä tutkimuksissa on keskitytty erityisesti talouteen ja poliittiseen päätöksentekoon. Aiemmassa tutkimuksessa on myös havaittu, että kun vertailtiin hyvinvointisovinismia Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa, löytyi Suomesta näistä maista vahvimpia hyvinvointisovinistisia asenteita.

Tutkielman aineistona on European Social Survey 2016: Suomen aineisto -kyselyaineisto. Selitettävänä muuttujana on hyvinvointisovinismia kuvaava kysymys, jossa vastaajilta tiedusteltiin, kuinka nopeasti Suomeen muuttavien maahanmuuttajien tulisi saada samat oikeudet kuin Suomen kansalaisilla on. Selittävinä muuttujina ristiintaulukoinnissa sekä logistisessa regressioanalyysissa käytettiin vastaajan ikää, poliittista sijoittumista, koulutusta, asuinpaikan kokoa, suhtautumista sosiaalipalveluihin ja -etuuksiin, suhtautumista maahanmuuttoon, tyytyväisyyttä Suomen taloudelliseen tilanteeseen sekä tutkielman näkökulmana olevaa kollektiivista identiteettiä. Ristiintaulukoinnissa tarkasteltiin, onko kollektiivisen identiteetin vahvuus yhteydessä hyvinvointisovinismiin. Logistisessa regressioanalyysissa tarkasteltiin, onko kollektiivisen identiteetin vahvuus yhteydessä vastaajien todennäköisyyteen valita hyvinvointisovinistisempi vaihtoehto.

Ristiintaulukoinnin perusteella kollektiivinen identiteetti ja hyvinvointisovinismi ovat yhteydessä toisiinsa. Tulokset osoittavat, että vahvempi kollektiivinen identiteetti on yhteydessä vahvempiin hyvinvointisovinistisiin näkemyksiin. Logistisessa regressioanalyysissa vahvemman kollektiivisen identiteetin ja hyvinvointisovinismin välinen yhteys ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Tutkielman tulokset antavat aihetta jatkotutkimukselle kollektiivisen identiteetin ja hyvinvointisovinismin yhteydestä. Jatkossa olisi keskeistä tutkia myös sitä, millaisia vaikutuksia hyvinvointisovinismilla on maahanmuuttajataustaisiin ihmisiin.