”En jaksa mitään demokratia blaa blaa blaa.”: Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liitetyt kielteiset asenteet verkkokeskusteluissa
Jäntti, Iiris (2023)
2023
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305115687
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305115687
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan yksilön kokemusta omista vaikuttamismahdollisuuksistaan yhteiskunnassa. Yhteiskunnallista vaikuttamista lähestytään tutkielmassa kiinnostuksen puutteen näkökulmasta. Yksilön yhteiskunnallinen vaikuttaminen heijastuu politiikassa muun muassa demokratian toteutumiseen. Erityisesti äänestysaktiivisuudesta on käyty kriittistä julkista keskustelua, jonka taustalla vaikuttaa muun muassa yksilön kokemus oman äänensä merkityksettömyydestä. Tutkielman tutkimuskysymys on seuraava: ”Miten kiinnostuksen puutetta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen perustellaan verkkokeskusteluissa?”. Tiedostamalla kiinnostuksen puutteen taustalla vaikuttavat tekijät voidaan kiinnostusta, ja sen myötä myös poliittista osallistumista, pyrkiä lisäämään.
Tutkielmassa on hyödynnetty Campbellin, Gurinin ja Millerin luomaa kansalaispätevyyden teoreettista käsitettä, jolla viitataan yksilön kokemukseen omista vaikutusmahdollisuuksistaan yhteiskunnassa sekä kyvyistään ymmärtää politiikkaa. Kansalaispätevyyden käsite on jaettu tutkielmassa sisäiseen ja ulkoiseen kansalaispätevyyteen, joilla kuvataan yksilön vaikutusmahdollisuuksien eri ulottuvuuksia. Tutkielman aineisto koostuu kahdesta Vauva.fi-sivustolla käydystä verkkokeskustelussa, joissa on yhteensä 57 anonyymiä kommenttia. Keskusteluissa haetaan selityksiä siihen, mikseivät yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja politiikka kiinnosta ihmisiä. Tutkielma toteutettiin laadullisena teoriaohjaavana sisällönanalyysina, jolla ilmiötä voidaan tutkia systemaattisesti ja siitä voidaan saada tutkielman näkökulman mukainen tiivis kuvaus.
Analyysiprosessin tuloksena perusteluista muodostettiin kolme kategoriaa: sisäinen kansalaispätevyys, ulkoinen kansalaispätevyys ja välinpitämättömyys. Aineistossa yksilön omaa sisäistä kansalaispätevyyttä eli yhteiskunnallis-poliittista tietotaitoa pidetään vahvana, mutta muiden sisäinen kansalaispätevyys arvioidaan heikoksi. Kiinnostuksen puutetta yhteiskunnallista vaikuttamista kohtaan perustellaan eniten heikolla ulkoisella kansalaispätevyydellä. Poliittista järjestelmää kritisoidaan sen responsiivisuuden puutteesta sekä poliitikkojen vääränlaisen toiminnan mahdollistamisesta. Kolmannessa kategoriassa kiinnostuksen puute nähdään itseisarvona eikä yhteiskunnallista vaikuttamista nähdä vaivan arvoisena. Kiinnostuksen puutteen taustalla vaikuttavia tekijöitä ei aineiston luonteen vuoksi voida tarkastella tarkemmin.
Aiemman tutkimuksen mukaan suomalaisilla on tyypillisesti vahva ulkoinen kansalaispätevyys eli he kokevat äänensä kuuluvan poliittisessa päätöksenteossa. Tutkielmassa korostui kuitenkin juuri heikko ulkoinen kansalaispätevyys, jolla selitettiin sitä, miksi yhteiskunnallista vaikuttamista ei nähdä mielekkäänä. Tutkielman tuloksista välittyy, aiemman tutkimuksen mukainen kansalaispätevyyden vahva yhteys poliittiseen osallistumiseen.
Tutkielmassa on hyödynnetty Campbellin, Gurinin ja Millerin luomaa kansalaispätevyyden teoreettista käsitettä, jolla viitataan yksilön kokemukseen omista vaikutusmahdollisuuksistaan yhteiskunnassa sekä kyvyistään ymmärtää politiikkaa. Kansalaispätevyyden käsite on jaettu tutkielmassa sisäiseen ja ulkoiseen kansalaispätevyyteen, joilla kuvataan yksilön vaikutusmahdollisuuksien eri ulottuvuuksia. Tutkielman aineisto koostuu kahdesta Vauva.fi-sivustolla käydystä verkkokeskustelussa, joissa on yhteensä 57 anonyymiä kommenttia. Keskusteluissa haetaan selityksiä siihen, mikseivät yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja politiikka kiinnosta ihmisiä. Tutkielma toteutettiin laadullisena teoriaohjaavana sisällönanalyysina, jolla ilmiötä voidaan tutkia systemaattisesti ja siitä voidaan saada tutkielman näkökulman mukainen tiivis kuvaus.
Analyysiprosessin tuloksena perusteluista muodostettiin kolme kategoriaa: sisäinen kansalaispätevyys, ulkoinen kansalaispätevyys ja välinpitämättömyys. Aineistossa yksilön omaa sisäistä kansalaispätevyyttä eli yhteiskunnallis-poliittista tietotaitoa pidetään vahvana, mutta muiden sisäinen kansalaispätevyys arvioidaan heikoksi. Kiinnostuksen puutetta yhteiskunnallista vaikuttamista kohtaan perustellaan eniten heikolla ulkoisella kansalaispätevyydellä. Poliittista järjestelmää kritisoidaan sen responsiivisuuden puutteesta sekä poliitikkojen vääränlaisen toiminnan mahdollistamisesta. Kolmannessa kategoriassa kiinnostuksen puute nähdään itseisarvona eikä yhteiskunnallista vaikuttamista nähdä vaivan arvoisena. Kiinnostuksen puutteen taustalla vaikuttavia tekijöitä ei aineiston luonteen vuoksi voida tarkastella tarkemmin.
Aiemman tutkimuksen mukaan suomalaisilla on tyypillisesti vahva ulkoinen kansalaispätevyys eli he kokevat äänensä kuuluvan poliittisessa päätöksenteossa. Tutkielmassa korostui kuitenkin juuri heikko ulkoinen kansalaispätevyys, jolla selitettiin sitä, miksi yhteiskunnallista vaikuttamista ei nähdä mielekkäänä. Tutkielman tuloksista välittyy, aiemman tutkimuksen mukainen kansalaispätevyyden vahva yhteys poliittiseen osallistumiseen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8696]