Laatukriteerit sisäisen tarkastuksen palveluhankinnoissa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia laatuvaatimuksia julkiset organisaatiot painottavat hankintailmoituksissa ja verrata tätä informaatiota tutkimuskirjallisuudessa ilmenevään sisäisen tarkastuksen laatukäsitteeseen. Tutkimuksessa etsitään vastausta sille, painotetaanko julkisissa hankintailmoituksissa samoja laatukriteerejä kuin mitä tutkimuskirjallisuudessa ilmenee sisäisen tarkastuksen laatuun liittyen. Lisääntynyt tietoisuus sisäisen tarkastuksen laatuvaatimuksista julkisissa palveluhankinnoissa antaa organisaatioille mahdollisuuksia tuottaa laadukkaampaa tarkastusta tulevaisuudessa. Tutkimuskysymyksenä tutkimuksessa on: miten sisäisen tarkastuksen laatu toteutuu sisäisen tarkastuksen palveluhankintojen kilpailutuksissa esitetyissä laatukriteereissä? Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on lisätä ja turvata organisaation arvoa tarjoamalla riskiperusteista ja objektiivista varmistusta, neuvoa ja näkemyksiä organisaation johdolle. Yhtenä sisäisen tarkastuksen pääperiaatteena on tarkastuksen laatu ja sen kehittäminen. Laadukas työ ja laadun ylläpitäminen edellyttävät systemaattisia toimintatapoja, osaavia työntekijöitä, toimivia järjestelmiä ja sitoutumista huippuosaamiseen. Lisäksi laatuun kuuluu olennaisena osana myös riippumattomuus, objektiivisuus ja suora yhteydenpito hallituksen kanssa. Hankintayksiköiden kilpailuttaessa sisäisen tarkastuksen palveluita, yksiköt ilmoittavat hankinta-asiakirjoissa, millaisilla kriteereillä toimijat voivat osallistua mukaan hankintakilpailuun. Laatukriteereiden merkitseminen ilmoitukseen kertoo myös organisaation tavoitteista palvelun laadukkuuden suhteen. Tutkimuksessa käytettiin aineistona vuosien 2019–2023 aikana julkaistuja, päättyneitä hankintoja ja hankinta-asiakirjat pyydettiin erikseen hankintayksiköiltä. Aineistossa hyödynnetään 23 organisaatiolta saatuja laatukriteerejä. Hankinta-asiakirjoista saatua informaatiota verrattiin tutkimuskirjallisuudessa olevaan sisäisen tarkastuksen laatukäsitteeseen. Tutkimuksessa käytettiin tutkimusmenetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimus osoittaa, että laadun näkökulma sisäisen tarkastuksen palveluhankintoihin on monimutkainen laatukäsitteen vuoksi. Laatuun liittyy paljon näkymättömiä tekijöitä, joita on haastavaa mitata, kuten esimerkiksi vuorovaikutusta tai tarkastajan henkilökohtaista motivaatiota tarkastustyötä kohtaan. Hankintailmoituksissa näyttäytyykin hyvin suppea osa laatukriteereitä verrattuna tutkimuskirjallisuudessa esiintyvään sisäisen tarkastuksen laatukäsitteeseen liittyen. Aineistossa edellytetään ominaisuuksiin ja resursseihin liittyviä vaatimuksia, vaikka kyseiset laatuvaatimukset ovat pieni osa sisäisen tarkastuksen laadun toteutumista. Konkreettisilla kriteereillä – kuten tutkinto- ja taitovaatimuksilla – voidaan kuitenkin varmistaa tietty laadun taso. Tutkimus osoittaa, että sisäisen tarkastajan asiantuntijuuden mittaaminen on haastavaa.