The Effects of Tutorials on Player Agency in Video Games

Abstract

Video game tutorials are the first things that a player usually encounters whenever they are playing a new game. The effects of these tutorials are manifold, but the authority they hold over the player and their effect on player agency has not yet been researched. Tutorials on their own have been studied (cf. Boyce), as has player agency (cf. Bódi).

This thesis argues that tutorials affect the way players play video games and relies on the importance of player freedom in different genres of games being paramount, due to the medium being defined by player action (Caracciolo 21). The authority of video game tutorials depends on the genre and game in question, which is why four genres and eight different games were chosen to represent the variety in video games better. The combination of educational theories, video games and literature is a new and promising subject of research and as such it has not been studied extensively as of yet.

Educational theories from behaviourism and constructivism are applied to tutorials in order to clarify the tutorials’ effects on the player, furthermore an analysis of these effects was conducted and the findings were then compared to one another. Two games from each genre were chosen and an educational theory was applied to two genres at a time. The analysis involved authority and player agency, which was backed up by contemporary research and studies on the fields of literature, gaming and education.

This thesis concludes that tutorials do indeed appear as authorities to the players, which in turn affects the player agency. It does, however, heavily depend on the genre of games that are studied as to how these effects manifest, and even so far as to some games in the same genre having very different ways to give the players more agency and have a different level and type of authority present in the game.

Videopelitutoriaalit ovat ensimmäisiä asioita joita pelaajat yleensä kohtaavat, kun he aloittavat pelaamaan uutta peliä. Näiden tutoriaalien vaikutukset ovat moninaiset, mutta niiden auktoriteettia pelaajan yli ja vaikutuksia pelaajan toimijuuteen ei ole vielä tutkittu. Tutoriaalit itsessään ovat olleet tutkimuksen kohteena jo aikaisemmin (cf. Boyce), ja myös pelaajien toimijuutta on tutkittu (cf. Bódi).

Tämä tutkielma argumentoi, että tutoriaalit vaikuttavat pelaajien tapaan pelata videopelejä ja lähtee siitä oletuksesta, että pelaajan vapauden tärkeys eri peligenreissä on oleellinen osa videopelien määritelmää (Caracciolo 21). Videopelitutoriaalien auktoriteettityyppi riippuu peligenrestä ja pelistä itsessään, jonka takia neljä eri genreä ja kahdeksan eri peliä valittiin osoittamaan paremmin videopelien moninaisuutta. Kasvatustieteellisten teorioiden, videopelien ja kirjallisuuden yhdistelmä on uusi ja lupaava tutkimuskohde, eikä siihen ole vielä perusteellisesti perehdytty.

Kasvatustieteellisiä teorioita behaviorismin ja konstruktivismin piiristä käytettiin selventämään tutoriaalien vaikutuksia pelaajiin. Tämän lisäksi nämä vaikutukset analysoitiin ja niiden lopputuloksia vertailtiin toisiinsa. Jokaisesta genrestä valittiin kaksi peliä ja näitä teorioita sovellettiin kahteen genreen kerrallaan. Analyysin kohteina olivat tutoriaalien auktoriteetit ja pelaajan toimijuus, ja analyysia tuettiin viimeaikaisilla tutkimuksilla kirjallisuuden, pelien ja kasvatustieteiden aloilta.

Tutkielman perusteella pääteltiin, että tutoriaalit esiintyvät auktoriteetteina pelaajille, jotka vuorostaan vaikuttavat pelaajien toimijuuteen. Tämän näkyminen kuitenkin riippuu vahvasti peligenrestä, ja jopa saman genren sisällä olevien pelien välillä löytyy eroja pelaajien toimijuuden ja pelaajaan kohdistuvan auktoriteetin voimakkuudesta ja tyypistä.